terveys

Olen alkanut välttää laihdutusblogien lukemista sillä ne saavat minut surulliseksi. Miksi? Siksi, että näiden ihmisten omanarvontunto tuntuu määräytyvän vaa’an lukeman mukaan, eivätkä he pysty tai halua elää elämäänsä täysillä koska se odottavat sitä maagista päivää jolloin vaa’assa on tietty luku, ja sinä päivänä elämä yhtäkkiä muuttuu täydelliseksi. Olin itse ennen samanlainen – elin elämääni yli vuosikymmenen ajan kuin horroksessa odottaen päivää jolloin viimein olisin laiha ja samantien kaunis, suosittu, hyvässä työssä, varakas ja mitä vielä. Jossain vaiheessa tajusin että laihanakin minulla olisi vielä sama kumppani, samat ystävät, sama työ ja samat harrastukset. Ajatus laihtumisesta ei ollutkaan enää voittotiketti Tuhkimo-maailmaan.

Jatka lukemista

Tämä kirjan arvostelun bongasin jossain toisessa blogissa, joten hankin sen myös itselleni luettavaksi. Vaikka kovin paksu opus ei olekaan kyseessä, tiukkaa asiaa se on kylläkin kannesta kanteen.

Kirjan kirjoittaja Ann Fernholm on ruotsalainen tiedetoimittaja, ja kirjoittajan tausta näkyy kirjoitustyylissä – taustat on pengottu läpikotaisin, pelkästään lähteitä eri tieteellisiin artikkeleihin ja tutkimuksiin on kirjan lopussa kymmenisen sivua. Mikäli olet aikaisemmin lukenut esimerkiksi ruotsalaisen lääkärin Andreas Eenfeldtin kirjoittaman mainion Ruokavallankumous -kirjan, Fernholmin kirjoitustyyli on varsin samanlainen Eenfeldtiin verrattuna. Ruotsissa VHH (LCHF) -ruokavalio ja siihen liittyvä kulttuuri on muutenkin paljon pidemmällä kuin täällä Suomessa jossa THL ja elintarviketeollisuus pitävät vielä tiukasti kuria – syö ruisleipää, saat kuitua! (ei muuten kannata).

Jatka lukemista

Tulikin sitten vähän pidempi tauko mitä olin tarkoittanut. Odottelin inspiraatiota saapuvaksi muutaman viikon ajan mutta lopulta päätin kirjoittaa edes jotain jotta saan kirjoitusvaihteen taas päälle. Tällä kertaa ohjelmassa siis kirja-arvostelu Kaisa Jaakkolan kirjasta Hormonidieetti (Tammi, 2011).

Päätin lukea kirjan koska olin törmännyt siihen karppifoorumeilla useampaan otteeseen, ja useampien muiden kiertoteiden kautta päädyin Karoliinan blogiin jossa hän kertoi Optimal Performancen (Jaakkolan ja hänen miehensä yritys) tuotteilla tekemästään suolahappotestistä. Päätin sitten hamuta kirjan omiin pikku kätösiini jotta tietäisin tarkemmin mistä on kyse. Olin jo aiemmin epäillyt itselläni vikaa ruuansulatuksessa esimerkiksi kynsieni perusteella – pitkittäiset viirut kynsissä ovat merkki sinkinpuutteessa, joten riippumatta runsaasta sinkkirikkaasta ruokavaliostani (liha, siemenet, tumma suklaa, pähkinät, äyriäiset) sinkki ei kuitenkaan tuntunut imeytyvän kunnolla. Myös jatkuva ummetus vaivasi minua vaikka olin lisännyt ravintooni rasvaa ja kasvikuituja, joten aidosti kiinnostuneena aloin lukemaan kirjaa läpi.

Jatka lukemista

Twitter