suolisto

Näin kevään tullen valon määrän lisääntyessä huomaan että myös kirjoitushaluni ovat pikkuhiljaa palanneet. Koko syksy ja talvi meni ikään kuin sumussa, ja tuntui etten saanut mistään kunnolla otetta, siispä tämä blogikin jäi kirjoitustauolle. Nyt yritän parhaani mukaan kuitenkin aktivoitua taas, kun vierailijoita tällä sivulla kuitenkin käy säännöllisesti.

Mikä siis on nykytilanteeni? Syksyn ja talven aikana otteeni terveellisestä ruokavaliosta kirposi, ja turposin yli 120-kiloiseksi. Nyt kun olen pikkuhiljaa palannut takaisin paleoruuan pariin, on painoni muutaman viikon aikana laskenut jo 116 kiloon, eli alaspäin ollaan menossa. Tällä kertaa painonlasku ei ole kuitenkaan pääasia, vaan hyvän olon tavoittelu ja säilyttäminen.

Jatka lukemista

Kiinnostuin tästä aiheesta kun Karppikissan ruokapäiväkirjoissa vilahteli useampaankin otteeseen “nitriititön makkara” – mikä ihmeen nitriitti? Pienen haeskelun jälkeen törmäsin lisäaineeseen E250 natriumnitriitti, jota käytetään teollisissa lihatuotteissa kuten makkarassa, nakeissa ja leikkeleissä pitämään lihan värin punertavana. E250 on säilöntäaine, joka estää esimerkiksi ruokamyrkytysbakteerien kasvua ja parantaa lihatuotteen ulkonäköä sekä muuttaa ominaishajua “miellyttävämmäksi”. Natriumnitriitistä on kirjoittanut myös karppaajablogisti Jussu.

E250 aiheuttaa monenlaisia ongelmia elimistössä – yhtenä esimerkkinä voidaan mainita sen epämiellyttävä kyky hapettaa hemoglobiinin sisältämä rauta, jolloin punasolut eivät pysty kuljettamaan kunnolla happea elimistöön. Nitriitti myös metabolisoituu ruuansulatuksen aikana mahalaukussa nitrosoamiiniksi. Nitrosoamiini on syöpää aiheuttava typpiyhdiste, joka on tutkimuksissa yhdistetty erityisesti maksa- ja suolistosyövän syntyyn, joissain tapauksissa myös mahalaukun ja ruokatorven syöpiin. Tieteelliset tutkimukset, joissa on todettu punaisen lihan syönnin aiheuttavan suolistosyöpää, ovat olleet osin oikeassa mutta ilmaisultaan harhaanjohtavia – suolistosyöpää ei niinkään aiheuta itse lihan syönti, vaan nimenomaan nitriiteillä kyllästetty, keinotekoisesti punaisena pidetyn lihan syönti. Nitriititön liha on harmahtavaa – mieti esimerkiksi harmaasuolatun joulukinkun väriä, tai bratwursteja.

Jatka lukemista

Heidelberginihminen - paleoruokavalion esikuva

Heidelberginihminen – paleoruokavalion esikuva

Paleoruokavalio on ollut viime aikoina paljonkin otsikoissa, mutta se on valitettavasti saanut karppauksen tavoin muotidieetin leiman. Paleoruokavalio on kuitenkin mallinnettu sen perusteella, miten esi-isiemme on todettu muinoin syövän. Luin kerran jostain että jos koko ihmisen historia tiivistettäisiin yhteen vuorokauteen, maanviljelys olisi tullut kuvioihin vasta muutamia minuutteja ennen uuden vuorokauden vaihtumista. Homo erectus (”seisova mies”) jota yleisesti pidetään nykyihmisen kantaisänä, kehittyi Afrikassa 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Tämän jälkeen kehittyivät heidelberginihminen (600 000 vuotta sitten) ja neandertalinihminen (250 000 vuotta sitten). Nykyihminen, homo sapiens (”viisas mies”) on asustanut Euroopassa viimeiset 30 000 vuotta. Suomessa varhaisimmat maanviljelyksen merkit ovat kivikauden lopulta noin 1500 eaa (ennen ajanlaskun alkua), eli 3500 vuotta sitten.

Heidelberginihmiset olivat ensimmäisiä nyky-ihmisen esi-isistä joiden tiedetään käyttäneen tulta, haudanneen kuolleet perheenjäsenensä ja teurastaneen saaliinsa – tähän viittaavat heidelberginihmisten asuinsijoilta löydettyjen eläinten luut, joissa havaittiin työkalujen aiheuttamia viiltoja. Heidelberginihmiset (joiden jäänteitä on löydetty nykyisen Saksan alueelta) olivat metsästäjiä ja keräilijöitä – heidän ruokavalioonsa vilja ei kuulunut, koska maanviljelys tuli eteläiseenkin Eurooppaan (Kreikkaan) noin 7000 eaa, ja saavutti Keski-Euroopan noin 4000 eaa.

Jatka lukemista

Twitter