paleoruokavalio

Tässä postauksessa valotan hieman miksi terveyden kannalta ei ole sama mitä rasvaa käyttää ruuanlaitossa. Monet karppaus- ja paleosivustot suosittelevat ‘pehmeiden’ rasvojen välttämistä, mutta onko koskaan selvinnyt miksi? Toivottavasti tämä postaus antaa siihen vastauksia.

Monityydyttymättömät rasvahapot (PUFA, polyunsaturated fatty acids)

PUFAt hapettuvat helposti hapen ja lämmön vaikutuksesta, ja muodostavat tämän myötä suurempia määriä myrkyllisiä rasvaperoksidiyhdisteitä (härskiintyminen) kuin tyydyttyneet (SAFA, saturated fatty acids) tai yksittäistyydyttymättömät (MUFA, monounsaturated fatty acids) rasvahapot. Nämä rasvaperoksidiyhdisteet aiheuttavat hapettumisstressiä elimistössä, ja siksi niiden saanti ravinnostamme tulisi minimoida. Jotkut öljyt, kuten rypsi- ja rapsiöljyt sekä perillaöljy, sisältävät korkeita pitoisuuksia alfalinoleenihappoa. Alfalinoleenihapon (ALA) kuumentaminen voi johtaa karsinogeenien ja mutageenien syntyyn.

Öljyt joilla on korkea PUFA-pitoisuus täytyy valmistaa, kuljettaa ja varastoida hyvin varovaisesti jotta ne säilyvät syömiskelpoisina. Optimaalisesti säilytettyinä PUFA-öljyt tulisi säilyttää ilmatiiviissä/tyhjiöpakatuissa astioissa ja kylmässä lämpötilassa. PUFA-öljyt eivät ole vaarallisia elleivät ne ole hapettuneita. Kaikki PUFA-öljyt joita kuumennetaan, hapettuvat kuumentamisen myötä ja muuttuvat täten vaaralliseksi. Tämän vuoksi öljyjä, joilla on korkea PUFA-pitoisuus, suositellaan nautittavan kylmänä esimerkiksi osana salaatinkastikkeita.

Jatka lukemista

Koska näin kesällä tekisi mieli syödä jäätelöä joka päivä, oli pikkuhiljaa havahduttava siihen sokeri- ja lisäainemäärään mikä kaupan jäätelöiden mukana suuhun kulkeutuu. Törmäsin tähän ohjeeseen alunperin PaleoNewbien sivulla, tässä siis suomeksi käännetty ohje. Jäätelökoneella tulee varmaan nopeammin valmista ja parempaa jälkeä, tämä ohje on kuitenkin tehty niille jotka haluavat tehdä jäätelön alusta asti käsin. Makoisia herkutteluhetkiä!

Jatka lukemista

Saan hyvin paljon hakuja tähän blogiin sanoilla “sappirakko”, “sappikohtaus”, “sappikivet” ja muuta aiheeseen liittyvää. Mitä olen yleistä mediassa käytyä keskustelua seurannut, yleinen käsitys tuntuu olevan että sappirakko on jokseenkin turha elin, ja sappikivien saaminen on lähinnä huonoa tuuria, ja jos niitä (ja sitä myöden sappikohtauksia) esiintyy niin helppo ratkaisu on vain poistattaa sappirakko niin sillähän siitä päästään. VÄÄRIN. Sappirakolla on tärkeä tehtävä elimistössä – maksan valmistama ja sappirakon erittämä sappineste pilkkoo ravinnon rasvoja osana ruuansulatusta. Etenkin jos haluaa syödä karpaten / paleosti, sappirakon poisto on yksi tyhmimmistä ratkaisuista mitä voi tehdä, jos muuten on terve. Toki jos asiaan liittyy esim. sappirakon syöpä, silloin leikkaus on tottakai tarpeen – hengellään ei kannata leikkiä.

Jatka lukemista

Twitter