metabolinen oireyhtymä

Huomasin sivustoni hakusanalistaa läpi käydessäni että “karppaus ohje” tai sen eri variaatiot tuntuvat olevan varsin yleinen hakutermi. Karppaus on pinnalla niin paljon joka mediassa että ihmiset eivät varmasti ole voineet välttyä siltä. Mutta mitä karppaus sitten oikein on, jos ei tiedä siitä mitään etukäteen? Siksi päätin kirjoittaa tämän “Pikaopas karppaukseen” -postauksen.

Karppaus tarkoittaa VÄHÄhiilihydraattista ruokavaliota. Se EI tarkoita sitä että hiilihydraatteja vältetään kokonaan, ja se EI tarkoita sitä että ruoka koostuu pelkästään rasvasta ja proteiinista. Vaikka ruokavalion muutos on luultavasti helpompi tehdä kuin mitä moni alkuun odottaisi, on hyvä silti tietää MITÄ on tekemässä niin ettei vedä hommaa ihan överiksi ja itke sitten pitkin netin keskustelupalstoja että “kylläpä se karppaus on perseestä kun ei toimi enkä laihdu“. Itse uskon että karppauksen keskeinen idea on nimenomaan “lajityypillinen ruoka” kuten karppifoorumeilla muotoiltiin – sen faktan sisäistäminen että ihminen on geneettiseltä perimältään vielä metsästäjä-keräilijä, ja maanviljelys on ollut kanssamme niin vähän aikaa kehityshistoriastamme että geenimme eivät ole vielä oppineet sisäistämään kuinka käsitellä esimerkiksi gluteenia. Ehkä niillä ihmissukupolvilla, jotka tulevat satoja tuhansia vuosia meidän jälkeemme, on parempi sietokyky viljatuotteita varten.

Jatka lukemista

Sokeri tappaa – onko todella niin?

Vuosina 1972-1997 toteutetun Pohjois-Karjala -projektin tavoitteena oli parantaa itäsuomalaisten sydänterveyttä, sillä Pohjois-Karjalan maakunnassa sydän- ja verisuonikuolleisuus oli maan suurin. Sydän- ja verisuonikuolleisuus saatiin kyllä laskuun, mutta ei pelkästään rasvan käyttöä vähentämällä – projektissa mukana olleita kehoitettiin myös lopettamaan tupakointi, vähentämään suolan käyttöä sekä lisäämään kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä. Kaikki nämä tekijät ovat omiaan parantamaan sydänterveyttä jo itsessään.

Pohjois-Karjala -projektin seurauksena olivat kuitenkin suorastaan epidemian lailla puhjenneet II-tyypin diabetes -tapaukset. Suomessa on tällä hetkellä noin 500 000 todettua II-tyypin diabetespotilasta, ja synkimmät arviot kertovat että näiden lisäksi yli 1,5 miljoonaa suomalaista sairastaisi tietämättään joko II-tyypin diabetesta tai esi-diabetesta (metabolinen oireyhtymä).

Rasva ei liity diabetekseen

Kuten jo aiemmassa postauksessa sivuttiin, rasvalla ei ole mitään tekemistä diabeteksen kanssa. Diabetes, joka myös tunnetaan kansanomaisella nimellään sokeritauti, on nimenomaan sokeriin ja tärkkelykseen (nopeisiin hiilihydraatteihin) ja näiden myötä kohonneeseen insuliinitasoon liittyvä aineenvaihduntahäiriö. Jatkuva perunan ja viljan (tärkkelys) sekä sokerin pupeltaminen eri muodoissaan saa insuliinin käymään kokoajan ylikierroksilla, ja johtamaan ennen pitkää insuliiniresistenssin sekä esi-diabeteksen syntyyn. Diabetesta pidetään sydän- ja verisuonitautien yhtenä avainsyynä – siksi voidaan ehkä sarkastisesti todeta että sokeri tappaa.

Jatka lukemista

Twitter