lisäravinteet

Näin kevään tullen valon määrän lisääntyessä huomaan että myös kirjoitushaluni ovat pikkuhiljaa palanneet. Koko syksy ja talvi meni ikään kuin sumussa, ja tuntui etten saanut mistään kunnolla otetta, siispä tämä blogikin jäi kirjoitustauolle. Nyt yritän parhaani mukaan kuitenkin aktivoitua taas, kun vierailijoita tällä sivulla kuitenkin käy säännöllisesti.

Mikä siis on nykytilanteeni? Syksyn ja talven aikana otteeni terveellisestä ruokavaliosta kirposi, ja turposin yli 120-kiloiseksi. Nyt kun olen pikkuhiljaa palannut takaisin paleoruuan pariin, on painoni muutaman viikon aikana laskenut jo 116 kiloon, eli alaspäin ollaan menossa. Tällä kertaa painonlasku ei ole kuitenkaan pääasia, vaan hyvän olon tavoittelu ja säilyttäminen.

Jatka lukemista

Pahoittelen viime aikojen hiljaisuutta, mutta yksityiselämän tapahtumat ovat saaneet minut mietteliääksi. Kuulin lokakuun alussa että ulkomailla asuva ystäväni oli kuollut vain 35-vuotiaana vatsahaavan jälkiseurauksena saamaansa verenmyrkytykseen, ja hänet oli löydetty kuolleena kotoaan. Se kieltämättä sai mietiskelemään hyvinkin synkkiä ajatuksia, ja kirjoittaminen ei ole ollut päällimmäisenä listalla pitkään aikaan. Pahinta oli että kuulin asiasta juuri samana iltana kun pakkasin matkalaukkuja, koska olimme miehen kanssa lähdössä seuraavana päivänä Etelä-Ranskaan viettämään pitkää viikonloppua vuosipäivän kunniaksi. Perillä oli +26 astetta ja uima-allas oli lämmin, mutta mieliala oli molemmilla melko alavireinen – kyseessä oli kuitenkin yhteinen ystävämme. Kotiin palattuamme en ole päässyt takaisin normaaliin syömisrytmiini, vaan olen luisunut tunnesyömisen pariin lääkitäkseni alavireisyyttäni. Syömisen “epäonnistumiseen” liittyvä häpeä on omalta osaltaan vaikuttanut myös kirjoittamishalukkuuteen, koska halusin aina olla esimerkki, enkä jälleen yksi luku epäonnistujien suuressa kirjassa.

Jatka lukemista

Vaikka aina sanotaan että terveellisellä ruokavaliolla eläessä ei tarvitse lisäravinteita, käytännössä totuus on kuitenkin toinen – maaperämme on paljon ravinneköyhempi nykyään mitä se oli 100 vuotta sitten iso-isovanhempiemme aikaan. Edes luomuviljely ei automaattisesti tee ruuasta ravinnerikkaampaa, mikä valitettavasti hiljattain tutkimuksessa todettiin, vaikka luomu edelleen onkin puhtaampi torjunta-aineista ja muista myrkyistä. Monet vihannesten tehoviljelyssä käytetyt aineet, kuten nitraatit, tuottavat meille ongelmia ja siksi itse aion suosia luomua niin kauan kun lompakko antaa myöden.

Tänään ajattelin kuitenkin tehdä pienen lisäravinnekatsauksen siihen mitä lisäravinteita itse käytän, ja omia kommenttejani siihen miten ne ovat minua auttaneet. En ehdota tai väitä että jokaisen tulisi syödä kaikkia näitä, mutta kerron kyllä mihin vaivoihin ne ovat minun kohdallani auttaneet.  Ja ei, tämä ei ole sponsoroitu postaus – ihan omasta pussistani olen ostanut kaikki kyseiset valmisteet. Ohessa purnukoita lajiteltuna hieman aihepiirin mukaan.

Jatka lukemista

Twitter