kuukautiset

Hiljaista on ollut, lähinnä työkiireiden takia. Ajattelin kuitenkin päivitellä hieman kuulumisia etteivät lukijani luule että tämä blogi olisi täysin kuollut ja kuopattu.

2013 on takanapäin ja lääkärissä tuli juostua varmaan tarpeeksi yhdelle vuodelle. On selvitelty kilpirauhasta, hormonitoimintaa, ruokailutottumuksia ja ties mitä. Loppujen lopuksi jäljet johtavat sylttytehtaalle – ylipaino ja ylimääräinen rasvakudos. Ei auta vaikka miten kikkailisin ravitsemukseni kanssa – ylipainoni estää tällä hetkellä kehoni toiminnan optimaalisesti. Tässä tosin pitää mainita että kehon epäoptimaalinen toiminta samalla ylläpitää kehon ylipainoa, koska hormonitoiminta ja aineenvaihdunta ovat ylipainon vuoksi päin helvettiä. Siispä kyllä, maltillinen laihdutus tulee olemaan vuoden 2014 agendassa. Tarkoituksena ei ole kymmeniä kiloja suoraan normaalipainoon – endokrinologi totesi että on erittäin todennäköistä että hormonitoiminta (eli käytännössä kuukautiskierto) normalisoituisi jos painoindeksini olisi 35 tai alle. BMI 34.99 tarkoittaa minun mitoillani 98 kiloa, johon on tätä kirjoittaessa 17 kg matkaa – koko vuodelle jaettuna se tarkoittaisi siis pyöristettynä noin 1,5 kg kuukausittaista pudotusta (eli noin 400 gr viikossa). Sanoisin että se on suht realistinen tavoite. Suurin ongelma laihduttamisessa tulee olemaan insuliiniresistanssin ja erityisesti estrogeenidominanssin syrjäyttäminen, jotka ovat kaksi suurinta syytä miksi aineenvaihduntani pitää kiinni itsepäisesti kiloista jotka ovat sille selvästikin haitallisia.

Jatka lukemista

Facebookissa Rasvamaksa-ryhmässä mainitsinkin jokin aika sitten gynekologilla PCOS-tutkimusten tiimoilta ja lupasin siitä raportoida täällä blogissa enemmän, mutta kirjoitus vähän venahti. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Hieman taustaa: Olen jo useamman vuoden kärsinyt erinäisistä oireista joille ei ole löytynyt yhteistä nimittäjää. Itse olen epäillyt useampaan otteeseen kilpirauhasen vajaatoimintaa, johtuen vuosia sitten syömästäni litiumlääkityksestä, mutta arvot ovat aina tulleet viitearvojen sisällä takaisin. Ongelmalliseksi tilanteen on tehnyt se että epämääräiset oireeni voivat johtua niin monesta muustakin syystä kuin kilpirauhasesta, kuten edellisessä postauksessa mainitsemastani estrogeenidominanssista.

Jatka lukemista

Pahoittelen viime aikojen hiljaisuutta, mutta yksityiselämän tapahtumat ovat saaneet minut mietteliääksi. Kuulin lokakuun alussa että ulkomailla asuva ystäväni oli kuollut vain 35-vuotiaana vatsahaavan jälkiseurauksena saamaansa verenmyrkytykseen, ja hänet oli löydetty kuolleena kotoaan. Se kieltämättä sai mietiskelemään hyvinkin synkkiä ajatuksia, ja kirjoittaminen ei ole ollut päällimmäisenä listalla pitkään aikaan. Pahinta oli että kuulin asiasta juuri samana iltana kun pakkasin matkalaukkuja, koska olimme miehen kanssa lähdössä seuraavana päivänä Etelä-Ranskaan viettämään pitkää viikonloppua vuosipäivän kunniaksi. Perillä oli +26 astetta ja uima-allas oli lämmin, mutta mieliala oli molemmilla melko alavireinen – kyseessä oli kuitenkin yhteinen ystävämme. Kotiin palattuamme en ole päässyt takaisin normaaliin syömisrytmiini, vaan olen luisunut tunnesyömisen pariin lääkitäkseni alavireisyyttäni. Syömisen “epäonnistumiseen” liittyvä häpeä on omalta osaltaan vaikuttanut myös kirjoittamishalukkuuteen, koska halusin aina olla esimerkki, enkä jälleen yksi luku epäonnistujien suuressa kirjassa.

Jatka lukemista

Twitter