ketoosi

Halusin koota tähän postaukseen muutamia myyttejä karppauksesta joita iltapäivälehdet ja virallisterveellistä ruokavaliota puolustavat ravitsemustieteilijät (siis nämä jotka suosittelevat vähärasvaista ja runsaskuituista ruokavaliota) hokevat. Toivottavasti tämä kirjoitus antaa ajattelemisen aihetta.

1. Karppausta on vaikea noudattaa

Usein on esitetty väite että tiettyjen ruokaryhmien rajoittaminen pois päivittäisestä ruokavaliosta johtaa siihen että uutta ruokavaliota on pidemmän päälle vaikea noudattaa, koska muutos on niin raju. Tämä on tietyllä tapaa totta, sillä tiettyjen ruokien kieltäminen itseltään saattaa johtaa turhautumiseen.

Totuus kuitenkin on että kaikki laihtumiseen tähtäävät ruokavaliomuutokset rajoittavat jotain – joko ruokaryhmiä tai kaloreita. Joillekin ihmisille kalorien rajoittaminen saattaa tuntua luonnolliselta, mutta se ei ole ainoa tapa laihtua. Monet eivät tunnu ymmärtävän miten karppaus toimii ja mikä sen suurin etu on laihduttaessa.

Jatka lukemista

Huomasin sivustoni hakusanalistaa läpi käydessäni että “karppaus ohje” tai sen eri variaatiot tuntuvat olevan varsin yleinen hakutermi. Karppaus on pinnalla niin paljon joka mediassa että ihmiset eivät varmasti ole voineet välttyä siltä. Mutta mitä karppaus sitten oikein on, jos ei tiedä siitä mitään etukäteen? Siksi päätin kirjoittaa tämän “Pikaopas karppaukseen” -postauksen.

Karppaus tarkoittaa VÄHÄhiilihydraattista ruokavaliota. Se EI tarkoita sitä että hiilihydraatteja vältetään kokonaan, ja se EI tarkoita sitä että ruoka koostuu pelkästään rasvasta ja proteiinista. Vaikka ruokavalion muutos on luultavasti helpompi tehdä kuin mitä moni alkuun odottaisi, on hyvä silti tietää MITÄ on tekemässä niin ettei vedä hommaa ihan överiksi ja itke sitten pitkin netin keskustelupalstoja että “kylläpä se karppaus on perseestä kun ei toimi enkä laihdu“. Itse uskon että karppauksen keskeinen idea on nimenomaan “lajityypillinen ruoka” kuten karppifoorumeilla muotoiltiin – sen faktan sisäistäminen että ihminen on geneettiseltä perimältään vielä metsästäjä-keräilijä, ja maanviljelys on ollut kanssamme niin vähän aikaa kehityshistoriastamme että geenimme eivät ole vielä oppineet sisäistämään kuinka käsitellä esimerkiksi gluteenia. Ehkä niillä ihmissukupolvilla, jotka tulevat satoja tuhansia vuosia meidän jälkeemme, on parempi sietokyky viljatuotteita varten.

Jatka lukemista

Twitter