gluteiini

Huomasin sivustoni hakusanalistaa läpi käydessäni että “karppaus ohje” tai sen eri variaatiot tuntuvat olevan varsin yleinen hakutermi. Karppaus on pinnalla niin paljon joka mediassa että ihmiset eivät varmasti ole voineet välttyä siltä. Mutta mitä karppaus sitten oikein on, jos ei tiedä siitä mitään etukäteen? Siksi päätin kirjoittaa tämän “Pikaopas karppaukseen” -postauksen.

Karppaus tarkoittaa VÄHÄhiilihydraattista ruokavaliota. Se EI tarkoita sitä että hiilihydraatteja vältetään kokonaan, ja se EI tarkoita sitä että ruoka koostuu pelkästään rasvasta ja proteiinista. Vaikka ruokavalion muutos on luultavasti helpompi tehdä kuin mitä moni alkuun odottaisi, on hyvä silti tietää MITÄ on tekemässä niin ettei vedä hommaa ihan överiksi ja itke sitten pitkin netin keskustelupalstoja että “kylläpä se karppaus on perseestä kun ei toimi enkä laihdu“. Itse uskon että karppauksen keskeinen idea on nimenomaan “lajityypillinen ruoka” kuten karppifoorumeilla muotoiltiin – sen faktan sisäistäminen että ihminen on geneettiseltä perimältään vielä metsästäjä-keräilijä, ja maanviljelys on ollut kanssamme niin vähän aikaa kehityshistoriastamme että geenimme eivät ole vielä oppineet sisäistämään kuinka käsitellä esimerkiksi gluteenia. Ehkä niillä ihmissukupolvilla, jotka tulevat satoja tuhansia vuosia meidän jälkeemme, on parempi sietokyky viljatuotteita varten.

Jatka lukemista

Tunnesyöminen herättää aina ihmisissä tunteita puolin ja toisin – milloin sen katsotaan olevan heikon itsekurin syytä, milloin addiktio, milloin joidenkin henkisten ongelmien ilmentymä. Parin viime päivän oma käytökseni on saanut minua pohtimaan asiaa vähän syvemmin.

Tämä ja eilinen päivä ovat olleet työjuttujen takia niin kiireisiä että kotiin tultua ainoa ajatus on ollut jotain hyvää. Herkkuja on mennyt, mutta ei onneksi sentään kaksin käsin joten ruodussa ollaan silti. Olen aina ollut tunnesyöjä – olen käyttänyt ruokaa palkintona ja rentoutumiseen. Tunnesyöjänä himoni kohdistuu aina samoihin herkkuihin – vehnäpohjaisiin leipiin tai leivonnaisiin (riippumatta siitä että tiedän kuinka kipeäksi ne tekevät minut) ja sokeriin (etenkin jäätelöön). Kun olen syönyt näitä herkkuja, tunnen oloni rennoksi, jopa uniseksi (englannin kielessä tunnetaan sanonta carb coma, hiilihydraattikooma). Outoa kyllä, en tiedä ketään joka mässäilisi tunnesyöntihimoissaan jotain rasvaista ja proteiinipitoista, kuten pekonia tai kanansiipiä – mutta sen sijaan tiedän paljon ihmisiä jotka himoitsevat jotain rasvaista JA hiilaripitoista, kuten lihapiirakoita tai perunalastuja. Mutta miksi nimenomaan sokeri- ja tärkkelyspitoiset ruuat houkuttelevat meitä kun mielialamme ovat alamaissa?

Jatka lukemista

Täysjyvätuotteet ja niiden puolustaminen tuntuvat olevan karppauksen vastustajien keskeinen teema. Päivittäisellä mediakierroksellani törmäsin Mikael Fogelholmin haastatteluun jossa hän hyökkäsi karppausta vastaan, väittäen että täysjyvät kuuluvat terveelliseen ruokavalioon. Mistä luulette keliaakikoiden saavan kuitua kun he eivät voi “tavallista” täysjyväviljaa syödä? Karppaajien kohdalla media yleensä “unohtaa” että myös kasviksista saa kuitua.

Fogelholm päästelee muutenkin suustaan sammakoita. Tässä siis lainauksia Fogelholmin väittämistä ja omia kommenttejani niihin.

Täysjyvän vaikutus terveyteen on yksi johdonmukaisimmista tutkimustuloksista mitä on. Siksi esimerkiksi proteiinipitoiset karppausleivät eivät ole luonnollinen vaihtoehto täysjyväleivän korvikkeeksi, Fogelholm korostaa.

Olen selannut yhdysvaltalaista lääketieteellistä artikkelitietokantaa PubMedia ristiinrastiin enkä ole löytänyt yhtään tutkimusta jossa aukottomasti todistettaisiin että täysjyvä on ehdottomasti terveydelle välttämätöntä. Miksi Fogelholm olettaa että täysjyväleipä on ainoa soveltuva kuidunlähde? Kun syö runsaasti kasviksia, siemeniä ja pähkinöitä, saa tarpeeksi kuitua eikä tarvitse täysjyväleipää.

Jatka lukemista

Twitter