glukoosi

Tästä aiheesta on karppausfoorumeillakin ollut melkoinen vääntö – vastakkain ovat lajityypillisen ravinnon puolustajat ja ne, joiden mielestä kalorien laskeminen on avain pienempään painoon. Kuitenkin ei-karppaajien blogeja lukiessani törmään hyvin usein epäonnistumisiin ja turhautumisiin kun kalorit on laskettu viimeisen päälle, ruuat punnittu ja liikunnat mitattu sykemittarilla, silti paino ei laske tai peräti nousee. Mikäli kaloreita laskemalla laihtuminen olisi niin suoraviivaista kuin väitetään – 7000 kcal viikkovaje vastaa 1 kilon pudotusta – miksi silti niin moni tuskailee kalorien laskemisen kanssa eikä onnistu laihtumaan?

Jatka lukemista

Vähähiilihydraattisen ruokavalion ohjenuorana on valita ruokia jotka eivät nosta insuliinia lainkaan, tai korkeintaan maltillisesti. Moni kuitenkin miettii miten insuliinin nousun rajoittaminen käytännössä auttaa laihtumista ja energisyyden saavuttamista, varsinkin kun meille on aina toitotettu että kokoajan pitää syödä ettei verensokeri vaan pääse laskemaan liian alas. Tutustutaanpa siis ystäväämme glukagoniin, haimassa muodostuvaan aineenvaihduntahormoniin joka tekee meille energiaa kehomme varastorasvoista silloin kun veremme insuliinitaso on matala (eli emme ole syöneet pitkään aikaan tai olemme syöneet hiilihydraatteja rajoittaen). Glukagoni ja insuliini ovat toistensa vastahormoneja. I-tyypin diabeetikoille annetaan glukagonia silloin kun verensokeri laskee vaarallisen alas aiheuttaen insuliinishokin (tajunnanmenetys) – tällöin pistoksena annettu glukagoni (kauppanimi GlucaGen) alkaa vapauttaa glukoosia maksasta ja rasvasta.

Jatka lukemista

Sokeri tappaa – onko todella niin?

Vuosina 1972-1997 toteutetun Pohjois-Karjala -projektin tavoitteena oli parantaa itäsuomalaisten sydänterveyttä, sillä Pohjois-Karjalan maakunnassa sydän- ja verisuonikuolleisuus oli maan suurin. Sydän- ja verisuonikuolleisuus saatiin kyllä laskuun, mutta ei pelkästään rasvan käyttöä vähentämällä – projektissa mukana olleita kehoitettiin myös lopettamaan tupakointi, vähentämään suolan käyttöä sekä lisäämään kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä. Kaikki nämä tekijät ovat omiaan parantamaan sydänterveyttä jo itsessään.

Pohjois-Karjala -projektin seurauksena olivat kuitenkin suorastaan epidemian lailla puhjenneet II-tyypin diabetes -tapaukset. Suomessa on tällä hetkellä noin 500 000 todettua II-tyypin diabetespotilasta, ja synkimmät arviot kertovat että näiden lisäksi yli 1,5 miljoonaa suomalaista sairastaisi tietämättään joko II-tyypin diabetesta tai esi-diabetesta (metabolinen oireyhtymä).

Rasva ei liity diabetekseen

Kuten jo aiemmassa postauksessa sivuttiin, rasvalla ei ole mitään tekemistä diabeteksen kanssa. Diabetes, joka myös tunnetaan kansanomaisella nimellään sokeritauti, on nimenomaan sokeriin ja tärkkelykseen (nopeisiin hiilihydraatteihin) ja näiden myötä kohonneeseen insuliinitasoon liittyvä aineenvaihduntahäiriö. Jatkuva perunan ja viljan (tärkkelys) sekä sokerin pupeltaminen eri muodoissaan saa insuliinin käymään kokoajan ylikierroksilla, ja johtamaan ennen pitkää insuliiniresistenssin sekä esi-diabeteksen syntyyn. Diabetesta pidetään sydän- ja verisuonitautien yhtenä avainsyynä – siksi voidaan ehkä sarkastisesti todeta että sokeri tappaa.

Jatka lukemista

Twitter