Sairaudet

Sairaudet

Tervehdys teille, vanhat ja uudet lukijani.

Olen viettänyt parin vuoden hiljaiseloa mutta olen aina välillä käynyt lukemassa kommentteja ja vastaamassa niihin. Poissaolooni on ollut kaksi syytä:

1) Tuntui että kaikki on jo sanottu

Loppujen lopuksi painonpudotus ja ravitsemus ei ole mitään rakettitiedettä. Pääpiirteittäin laihtuminen tiivistyy kahteen asiaan, a) vähennä ruuasta saatua energiaa (kaloreita) ja lisää kulutusta (aktiivisuutta), b) ruuan koostumuksella on biokemiallista merkitystä (vähennä hiilihydraatteja, lisää proteiineja ja rasvaa). Näitä kahta asiaa on tässäkin blogissa tarkasteltu useammaltakin näkökannalta. Ainoa, mikä on jäänyt pienemmälle huomiolle on painonpudotuksen psykologinen puoli, kuten pelko siitä tuoko laihtuminen mukanaan huomiota jota ei itse halua, tai hylkäävätkö kumppani / ystävät laihtumisen jälkeen. Tätä aihetta voisin joskus tulevaisuudessa sivuta.

2) Suutarin lapsilla ei ole kenkiä

Vaikka tiedän tämän kaiken ravitsemuksesta ja laihtumisesta, en itse koskaan hyvän alun jälkeen pystynyt pysymään itse laihdutusyrityksissäni. Vielä enemmän paineita toi se kun lukijat lähettelivät minulle kiittäviä viestejä ja kuvia omasta edistyksestään ja siitä kuinka olivat itse laihtuneet blogini ohjeilla jopa useita kymmeniä kiloja. Tästä tiesin että ohjeeni ovat kyllä toimivia kun niitä noudattaa, jostain syystä en itse vaan koskaan tuntunut alun innostuksen jälkeen pysymään kärryillä. Tästä syntyi häpeän kierre joka myöskin johti kirjoittelun loppumiseen, koska tuntui jotenkin valheelliselta ja tekopyhältä kirjoittaa terveys- ja laihdutusblogia, jos ei itse pysty laihtumaan omilla ohjeillaan. Mutta kuten postauksen otsikkokin vihjaa, vika ei ollut ohjeissa, vaan minussa.

Jatka lukemista

Hiljaista on ollut, lähinnä työkiireiden takia. Ajattelin kuitenkin päivitellä hieman kuulumisia etteivät lukijani luule että tämä blogi olisi täysin kuollut ja kuopattu.

2013 on takanapäin ja lääkärissä tuli juostua varmaan tarpeeksi yhdelle vuodelle. On selvitelty kilpirauhasta, hormonitoimintaa, ruokailutottumuksia ja ties mitä. Loppujen lopuksi jäljet johtavat sylttytehtaalle – ylipaino ja ylimääräinen rasvakudos. Ei auta vaikka miten kikkailisin ravitsemukseni kanssa – ylipainoni estää tällä hetkellä kehoni toiminnan optimaalisesti. Tässä tosin pitää mainita että kehon epäoptimaalinen toiminta samalla ylläpitää kehon ylipainoa, koska hormonitoiminta ja aineenvaihdunta ovat ylipainon vuoksi päin helvettiä. Siispä kyllä, maltillinen laihdutus tulee olemaan vuoden 2014 agendassa. Tarkoituksena ei ole kymmeniä kiloja suoraan normaalipainoon – endokrinologi totesi että on erittäin todennäköistä että hormonitoiminta (eli käytännössä kuukautiskierto) normalisoituisi jos painoindeksini olisi 35 tai alle. BMI 34.99 tarkoittaa minun mitoillani 98 kiloa, johon on tätä kirjoittaessa 17 kg matkaa – koko vuodelle jaettuna se tarkoittaisi siis pyöristettynä noin 1,5 kg kuukausittaista pudotusta (eli noin 400 gr viikossa). Sanoisin että se on suht realistinen tavoite. Suurin ongelma laihduttamisessa tulee olemaan insuliiniresistanssin ja erityisesti estrogeenidominanssin syrjäyttäminen, jotka ovat kaksi suurinta syytä miksi aineenvaihduntani pitää kiinni itsepäisesti kiloista jotka ovat sille selvästikin haitallisia.

Jatka lukemista

Facebookissa Rasvamaksa-ryhmässä mainitsinkin jokin aika sitten gynekologilla PCOS-tutkimusten tiimoilta ja lupasin siitä raportoida täällä blogissa enemmän, mutta kirjoitus vähän venahti. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Hieman taustaa: Olen jo useamman vuoden kärsinyt erinäisistä oireista joille ei ole löytynyt yhteistä nimittäjää. Itse olen epäillyt useampaan otteeseen kilpirauhasen vajaatoimintaa, johtuen vuosia sitten syömästäni litiumlääkityksestä, mutta arvot ovat aina tulleet viitearvojen sisällä takaisin. Ongelmalliseksi tilanteen on tehnyt se että epämääräiset oireeni voivat johtua niin monesta muustakin syystä kuin kilpirauhasesta, kuten edellisessä postauksessa mainitsemastani estrogeenidominanssista.

Jatka lukemista

Twitter