Joka vuosi media esittelee jälleen uuden dieetin jonka sanotaan mullistavan laihdutuksen. Vuonna 2013 julkisuudessa ovat olleet paastodieetit – vanha juttu uudella, kiinnostavammalla tavalla paketoituna.

5:2 -dieetti houkuttaa ikilaihduttajia, koska se antaa ymmärtää että voit syödä mitä tahansa niinä päivinä jolloin et paastoa. Ahmimiselle on ikään kuin annettu lupa kyseisen dieetin nimissä. Jokainen muotidieetin luoja tietää että mitä enemmän dieetti väittää perustuvansa tieteellisiin faktoihin, sitä enemmän julkisuutta se saa – ja pätkäpaasto todellakin herättää keskustelua.

5:2 -dieetin periaate on yksinkertainen. Syö hyvin rajallisesti kaloreita kahtena päivänä, ja syö muuten mitä haluat viitenä muuna päivänä. Pätkäpaastoilussa ei ole mitään väärää, mutta ei mitään ällistyttävän uuttakaan. Pätkäpaastoilua on harrastettu vuosisatojen ajan koska sillä on selkeät ja todistetut terveyshyödyt, mutta 5:2 -dieetissä ongelmana ei olekaan itse paastoilu, vaan kannustettu mässäily muina päivinä.

Pahimmillaan 5:2 -dieetti vedetään läpi syömällä pussikeittoja ja ateriankorvikepatukoita kaksi päivää viikossa, ja mättämällä teollista ruokaa muina päivinä. “Jos vain kärsin nuo kaksi päivää, muina päivinä saan syödä mitä haluan” tuntuvat monet ajattelevan. En kuitenkaan usko että nuo kaksi paastopäivää tarjoaisivat mitään terveyshyötyjä saati etua laihtumisen suhteen, mikäli loput viisi päivää syödään kuin siat pellossa. Tiedän että osa pätkäpaastoilijoista syö terveellisesti paastopäivien ulkopuolella, mutta suurelle yleisölle annettu viesti on “mässäile viisi päivää, paastoa kaksi – ja laihdu silti!”

Jos oikein ajatellaan – mitä terveyshyötyä on kehollemme siinä että viitenä päivänä syödään paljon hiilihydraatteja jotka sotkevat verensokeritasomme, gluteenia ja laktoosia jotka sotkevat suolistomme, sekä kahvia ja energiajuomia jotka saavat lisämunuaisemme koville? Kaksi päivää viikossa ei ehdi pelastamaan sitä vahinkoa jotka tuotat kehollesi väärällä ruokavaliolla viitenä muuna päivänä.

Oikein toteutettuna – jolloin joka päivällä on sekä paastoa että ns. syömisikkuna – pätkäpaastolla on kiistattomia terveyshyötyjä, mm. hapettumisstressin vähentyminen ja insuliiniherkkyyden lisääntyminen. Yleinen ohjenuora on 16 tuntia paastoa ja 8 tunnin syömisikkuna. Itse aikoinaan pätkäpaastoa (The Warrior Diet) kokeillessani syömisikkunani oli klo 12-20 välillä, ja 20-12 välillä olin syömättä. Vaikka 16 tunnin paasto saattaa aluksi kuulostaa hirvittävältä, suurin osa siitä menee kuitenkin nukkuessa. Lisäksi paastoaikana on sallittua juoda vettä ja nauttia kohtuullisesti vähäkalorisia ruokia, kuten vihanneksia ja vihannesmehuja.

(Toki voit aloittaa syömisikkunan heti herättyäsi, mutta silloin sinun pitäisi olla vastaavasti koko iltapäivä ja ilta ilman ruokaa, ja mennä mahdollisesti nälkäisenä nukkumaan. Jokainen voi päättää syömisikkunan ajankohdan itse, kunhan 16:8 -sääntö toteutuu.)

Pätkäpaasto on parhaimmillaan kun syömisikkunan aikana painotetaan tasapainoisen, puhtaan ruuan syömistä – teollinen ruoka on siis no-no. Ruokavalion ei välttämättä tarvitse olla vähähiilihydraattinen, mutta paleoruokavalio on hyvä lähtökohta jonka päälle alkaa rakentaa omaa ruokavaliotaan. Helpoimmalla selviät paastoajasta päivittäin kun syöt hiilihydraatit päiväsaikaan, jolloin energiantarve on suurin ja tankkaat syömisikkunan viimeisillä tunneilla proteiini- ja rasvapainotteista ruokaa, joka kantaa sinut helposti yön ja aamun tuntien yli seuraavan syömisikkunan alkuun ilman tarvetta aamupalan syönnille.

Minkä tahansa ruokavalion valitsetkaan, muista että yksi ratkaisu ei aina toimi kaikille. Kannatan pätkäpaastoa, mutta vain jos se toteutetaan oikein ja terveellisesti. Muotidieeteillä, kuten 5:2, saa puolestani heittää vesilintua.

Lisää luettavaa:


Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Twitter