Estrogeenidominanssi – tila jossa estrogeenin määrä veressä on koholla progesteroniin nähden – voi ilmetä sekä miehillä että naisilla, vaikka naisilla se on huomattavasti yleisempi. Naisilla estrogeenidominanssi voi ilmetä ikään katsomatta, ja sillä voi olla monta taustavaikuttajaa, kuten ruokavalio ja elämäntavat. Vaikka usein ajatellaan että hormonaaliset ongelmat johtuvat alhaisesta estrogeenista, totuus on yleensä päinvastainen.

Estrogeenidominanssi syntyy kun estrogeenitasot nousevat liian korkeiksi, tai vastaavasti progesteronitasot laskevat liian mataliksi. Estrogeenin määrä vaihtelee luonnollisesti läpi elämän, joten estrogeenidominanssin vakavuus määritellään pikemmin oireiden esiintyvyyden kuin pelkkien verikokeiden tulosten mukaan. Progesteronin määrä veressä kääntyy luonnollisesti laskuun naisen lähestyessä vaihdevuosia, joten yli 35-vuotiailla naisilla estrogeenidominanssiin liittyvät vaivat ovat yleisimpiä. Estrogeenidominanssia voi kuitenkin hoitaa ruokavaliolla ja elämäntapojen muutoksella, joihin palaan tässä postauksessa myöhemmin.

Estrogeenidominanssi voi aiheuttaa monia eri oireita, jotka omalta osaltaan saattavat toimia altistavina tekijöinä muille sairauksille.

Tässä listaa joistakin estrogeenidominanssiin liitetyistä oireista:

* Painon nousu
* Turvotus ja nesteen kerääntyminen
* Rasvan kertyminen alavatsaan, lantiolle ja reisiin
* PMS
* Mielialanvaihtelut
* Herkkätunteisuus
* Runsaat ja/tai epäsäännölliset kuukautiset
* Arat rinnat
* Toistuvat päänsäryt
* Alentunut seksuaalinen halukkuus
* Hidas aineenvaihdunta
Sappivaivat
* Unettomuus

Sairauksia jotka saattavat kehittyä estrogeenidominanssin seurauksena:

* Polykystiset munasarjat (PCOS)
* Kohdun kasvaimet (myoomat)
Endometrioosi
Adenomyoosi
Osteoporoosi
* Kilpirauhasen vajaatoiminta (estrogeeni estää kilpirauhashormonien toimintaa)
* Rintasyöpä
* Munasarjasyöpä
* Kohdunkaulansyöpä
* Eturauhassyöpä (miehillä)
* Veritulppien ja halvausten kohonnut riski

Näitä sairauksia ei voida ohittaa vain olankohautuksella. Estrogeenidominanssia voidaan hyvällä syyllä pitää osatekijänä jopa tuhansien naisten kuolemaan joka vuosi.

Estrogeenidominanssin toteamiseksi on suositeltavaa pyytää seuraavia verikokeita:

* Estradioli (S-Estdio)
* Progesteroni (S-PROG)
* Testosteroni, vapaa (S-TestoVl)
* Sukupuolihormoneja sitova globuliini (S-SHBG)

Mikäli oireisiin kuuluu mielialaongelmia ja -vaihteluita sekä väsymystä, on suositeltavaa ottaa myös:

* Tyreotropiini (S-TSH)
* Tyroksiini (S-T4-V)
* Trijodityroniini (S-T3-V)
* Tyreoideaperoksidaasi (S-TPOAb)
* Kortisoli (S-Korso)
* Prolaktiini (S-PRL)

Estrogeenidominanssin syitä

Estrogeenidominanssin syyt ovat laajat ja vaihtelevat, mutta ne liittyvät olennaisesti aineenvaihdunnan häiriöihin ja elinten toimintahäiriöihin. Jotkin seikat ruokavaliossa voivat myös häiritä kehon tasapainoa.

1) Ylipaino

Rasvasoluissa tapahtuu “aromatisaatio” joka muuntaa testosteronia estrogeeniksi. Mitä enemmän rasvaa kehossamme on, sitä enemmän kehomme tasapaino kallistuu estrogeenin puolelle.

Tämä ei välttämättä tarkoita että ylipainoisilla naisilla olisi alhaiset testosteronitasot, pikemminkin päinvastoin – ylipaino saa testosteronitasot nousemaan, samoin insuliinin. Insuliiniresistanteilla naisilla on yleensä sekä kohonneet testosteroni- että estrogeenitasot. Painolla ei ole vaikutusta progesteronitasoihin – tämän vuoksi progesteroni ei kykene kumoamaan lisääntyneen estrogeenin vaikutusta ylipainoisissa naisissa.

2) Maksan rasittuminen

Maksan tehtävänä on puhdistaa keho ylimääräisistä hormoneista, erityisesti estrogeenistä. Mikäli maksaa rasitetaan runsashiilihydraattisella ruokavaliolla, runsaalla alkoholilla tai myrkyllisillä yhdisteillä, maksan toiminta hidastuu. Hitaan maksatoiminnan seurauksena estrogeeni kerääntyy kehoon ja aiheuttaa useita ongelmia koska maksa ei kykene toimimaan optimaalisesti ja puhdistamaan kehoa kuten sen pitäisi.

Tämä ongelma on jopa näkyvämpi miehillä kuin naisilla, ja on yksi selittävä tekijä ‘miestissien’ synnyssä miehillä jotka käyttävät runsaasti alkoholia. Miehillä myös ylipainon ja stressin yhdistelmä vaikuttaa estrogeenin kerääntymiseen.

3) Stressi

Stressi rasittaa koko kehoamme. Naisilla stressin vaikutukset ovat vakavammat, koska stressi laskee progesteronitasoja. Kun nainen on stressaantunut, hänen lisämunuaisensa “varastavat” progesteronin valmistusaineen, pregnenolonin, ja käyttävät sen stressihormoni kortisolin valmistamiseen. Tämän vuoksi pitkittynyt stressi voi johtaa kohonneisiin estrogeenipitoisuuksiin.

4) Fyto- ja ksenoestrogeeneille altistuminen

Pyrin kirjoittamaan soijasta tietyllä varovaisuudella, vaikka itselläni onkin ongelmia sen kanssa. Uskon että soija voi olla toimiva ravintolisä vaihdevuosi-ikäisillä tai vanhemmilla naisilla joilla ongelmana on pikemminkin estrogeenin vähäisyys, mutta sen käytössä täytyy silti noudattaa varovaisuutta.

Soija, pellava, palkokasvit (pavut, linssit, herneet) ja muut fyto- eli kasviperäiset estrogeeninlähteet häiritsevät oman kehomme estrogeenintuotantoa. Naisilla jotka kärsivät estrogeenidominanssista, näiden ruokien säännöllinen syöminen voi jopa lisätä estrogeenipitoisuutta. Fytoestrogeenit lisäävät ‘aromatisaatiota’ josta mainitsin jo aiemmin. Fytoestrogeenit voivat myös kerääntyä kehoon ja täten lisätä estrogeenipitoisuuksia. Optimaalisesti toimivassa aineenvaihdunnassa maksa kykenisi puhdistamaan kehon näistä ylimääräisistä estrogeeneistä, mutta joskus estrogeenialtistus on liian suuri tai maksan toiminta liian heikkoa. Tällöin ongelmat kasaantuvat.

Ksenoestrogeeneja on nykyään kaikkialla – enimmäkseen altistumme niille kosmetiikan (parabeenit, ftalaatit) ja muovituotteiden kautta. Mikäli mahdollista, on suositeltavaa käyttää luonnonkosmetiikkaa jonka ainesosaluettelo on mahdollisimman lyhyt ja luonnonmukainen (olen kirjoittanut joistakin omista valinnoistani täällä) ja suosia ruuanlaitossa lasisia, teräksisiä ja keraamisia astioita.

5) Vähäkuituinen ruokavalio

Estrogeeni käsitellään enimmäkseen maksassa, mutta osa siitä käsitellään myös suolistossa. Joissakin tutkimuksissa vähäkuituiset ruokavaliot on liitetty estrogeenidominanssiin, ja vaikka kyseiseen seikkaan liittyy monta muutakin osatekijää, perusajatuksena on se että osa estrogeenistä saattaa imeytyä suoliston seinämien läpi takaisin verenkiertoon mikäli fytoestrogeeneja sisältävä ravinto (mm. soija) jää suoleen seisomaan pidemmäksi aikaa. Huono suolistofloora ja hidas aineenvaihdunta edesauttavat tätä epätoivottavaa ilmiötä.

Kuitu on yleisesti liitetty suolen nopeampaan tyhjentymiseen, mutta ei kiistattomasti. Tietty määrä kuitua nopeuttaa ulostamista, mutta liika kuitu voi olla pidemminkin vahingollista. Kuitu liiallisissa määrin voi vahingoittaa suolistoa ja voi johtaa esim. suolen haavaumiin ja paksusuolentulehdukseen. Pahimpia ovat liukemattomat kuidut (mm. viljakuidut), vesiliukoiset kuidut (kasvikset, hedelmät) ovat suolen seinämille hellävaraisempia. Kuidun saaminen kasviksista ja hedelmistä helpottaa suolen toimintaa ja lisää samalla myös ruuasta saatujen ravintoaineiden imeytymistä, joka omalta osaltaan parantaa muun muassa maksan toimintaa.

Estrogeenidominanssin hoito

Miten hoitaa estrogeenidominanssia? Pääpaino hoidossa tulisi olla seuraavilla seikoilla:

* Ruokavalio joka laskee tulehdusta
* Maksan ja muiden elinten tukeminen
* Fyto- ja ksenoestrogeenien saannin minimoiminen
* Ravintolisät
* Estrogeeniton ehkäisy (lisää alempana)

Paras ruokavalio estrogeenidominanssin hoitoon on paleotyyppinen ruokavalio, joka koostuu eläinproteiinista ja -rasvasta, kalasta ja äyriäisistä, hedelmistä, kasviksista, terveellisistä öljyistä (oliiviöljy ja kookosöljy), jonkin verran kasvitärkkelyksestä (juurekset) sekä pienissä määrin siemenistä ja pähkinöistä. On kuitenkin huomioitamaan että jotkut siemenet ja pähkinät saattavat lisätä estrogeenituotantoa, joten niihin tulee suhtautua varauksella. Ruuat jotka tulevat kilpirauhasta, kuten äyriäiset ja merilevä, ovat avuksi aineenvaihdunnan tehostamisessa ja ylimääräisten hormonien puhdistamisessa kehosta.

Vältettäviä asioita estrogeenidominanssin hoidossa:

* Runsaat hiilihydraatit (sokeri)
* Prosessoidut ruuat
* Viljat
* Omega-6 sisältävät siemenet ja pähkinät
* Fytoestrogeenit:

* soija (soijaöljy, soijaproteeni, tofu ja muut soijasta valmistetut tuotteet)
* pellava (pellavansiemenet, pellavansiemenöljy)
* pavut (erityisesti mungpavut, pavunidut)
* linssit
* herneet (erityisesti kikherneet)
* osa siemenistä (seesaminsiemen, auringonkukansiemen)
* osa pähkinöistä (pinjansiemenet, parapähkinät, saksanpähkinät, pekaanipähkinät)

* Tietyt yrtit (fenkoli, kurkuma, timjami)
* Alkoholi (erityisesti humalaa sisältävät, kuten olut)
* Kannabis
* Estrogeenia sisältävä ehkäisy (e-pillerit, ehkäisyrengas, ehkäisylaastari)
* Ksenoestrogeenit:

* kosmetiikassa käytettävät parabeenit (methylparaben, ethylparaben, probylparaben, butylparaben)
* bisfenoli A
* kloori
* ftalaatit

Suositeltavia asioita estrogeenidominanssin hoidossa:

* Omega-3 (kala, kalanmaksaöljy)
* Koliini (kananmunat)
* Lisäravinteet:

* kaikki B-vitamiinit
* sinkki
* magnesium
* kalsium
* D-vitamiini
* inositoli

* Ruuaksi käytettävät sisäelimet (mm. naudan maksa)
* Korkealaatuinen eläinproteiini (tai proteiinilisä)
* Maksaa tukevat lisäravinteet (maarianohdake, punajuuri, voikukka)
* Sappea tukevat lisäravinteet (lesitiini, tauriini, metioniini)
* Estrogeeniton ehkäisy (kondomi, ehkäisykapseli, kuparikierukka, hormonikierukka, ehkäisyruiske, minipillerit)
* Luonnonkosmetiikan suosiminen (ei ksenoestrogeeneja)

Estrogeenidominanssin hoidon tärkeimpiä kulmakiviä ovat elinten toiminnan tukeminen, stressin vähentäminen ja terveellisten ruokien syöminen. Stressinhallintaa ei voi korostaa liiaksi. Liikunta on myös suositeltavaa, koska se parantaa insuliiniherkkyyttä (insuliiniresistanssin väheneminen) ja vähentää stressihormonien määrää veressä. Lääkehoitona voidaan tarvittaessa harkita synteettistä progesteronia (esim. Orgametril).

Lisää luettavaa:


23 Responses to Estrogeenidominanssi – kun paino ei putoa ja mielialat heittelevät

  • Siiri says:

    Asiaa, ja hyvin kirjoitettu. :)

  • Siiri says:

    Hei olit muuten aivan oikeassa siinä mitä sanoit Hollannista ja luomusta. ;)

  • Karolina says:

    Maltillisesti ilmaistu, ihana lukea tällaista ilman kiihkoa kirjoitettua asiaa. Itselle on tullut tuutin täydeltä latausta antioksidanttiruokavaliosta, joka kuulostaa kaikkea muuta kuin maltilliselta. Ehkä kyse on esitystavasta, sillä osittain tässä puhutaan samoista asioista. Soijaan en uskalla enää nykyään koskea, lähinnä siksi, että aiheuttanut aina vatsanväänteitä. Olisiko niin, että nykyihmisen pitäisi osata paremmin kuunnella kehonsa viestejä – moni osaisi siten välttää sopimattomia aineita.

    • Rasvamaksa says:

      Itsekin suhtaudun hyvin varauksella mm. superruokakiihkoilijoihin jotka selittävät suu vaahdossa kuinka ravintoaine X on ihmiselle “välttämätön”, siitäkin huolimatta että kyseistä ravintoainetta kasvaisi vain toisella puolella maapalloa jossa se on ollut vain tietyn kansan käytössä ennen globalisaatiota – tällaisiin luen esimerkiksi macan, lucuman, reishin… Pakurikääpä sentään on kasvanut Suomessa iät ja ajat ;)

      Itselläni ei ole tarvetta julistaa kiihkomielisenä omien terveysvalintojeni (paleo) puolesta, koska ihmiset tekevät omat valintansa – minun tehtäväni on tarjota tietoa ja lisävinkkejä, se on lukijoiden oma päätös haluavatko he sitten kokeilla tätä samaa tai kenties jotain muuta. Olen toki surullinen että media tuputtaa edelleen “ainoana oikeana” ruokavaliona vähärasvaista, ja vielä surullisemmaksi minut tekee kun seikkailen laihdutusblogeissa joissa ihmiset ovat epätoivoisia koska he yrittävät kituuttaa päivästä toiseen huonolla, lisäaineilla täytetyllä “kevytruokavaliolla” joka ei tuota tuloksia ja tekee heidät entistäkin masentuneemmiksi/vihaisiksi. En kuitenkaan voi riistää toisten päätösvaltaa ja yrittää tuputtaa omaa ruokavaliotani/elämäntyyliäni “ainoana oikeana” valintana.

      Totta on että moni on ikään kuin vieraantunut omista kehontuntemuksistaan ja kuuntelee ehkä liiankin lammasmaisesti sitä mitä THL tai valtakunnanmedia julistaa – tavallaan se oma hyvinvointi on ikäänkuin ulkoistettu muille, jolloin voidaan vapautua vastuusta sanomalla “tein vain miten muut sanoivat…”. Itse aikoinaan gluteeniviljoja pois jättäessäni mietin “ehkä sittenkin liiottelin vaivojani, kyllähän suomalaisen nyt leipää pitää syödä…” mutta nyt 2,5 vuotta ilman gluteeniviljoja oltuani, oloni on paljon, paljon parempi. En osaa edes ajatella enää aikaa jolloin päiväni alkoivat muroilla ja voileivillä, lounas sekä päivällinen sisälsivät pastaa ja illalla vielä tein lautasellisen voileipiä ennen nukkumaanmenoa. En ole huippukunnossa vieläkään, mutta paljon paremmassa kuin silloin joskus.

  • nokinenä says:

    Olipas hyvä kirjoitus. Itsekin paleolla ollut mutta viime aikoina tullut lipsuttua, ei kuitenkaan gluteeniliseen suuntaan, mutta gluteenittomia viljoja / tuotteita mm.pastaa tullut viime aikoina syötyä…Sekä alkoholia on tullut käytettyä liikaakin…tämän luettuani ehkä olen yhden asian viisaampi. Keski-ikäisen naisen ei ehkä sittenkään kannata kikkailla ja lipsuilla…

    • Rasvamaksa says:

      Itsekin syön gluteenittomia viljoja (mm. riisiä), enkä paheksu niiden käyttöä kunhan päivittäinen hiilihydraattimäärä jää alle 100 gramman. Monissa gluteenittomissa tuotteissa on kuitenkin soijaa muodossa tai toisessa, joten ravintoselosteita kannattaa lukea kaupassa.

      Alkoholin olen itse jättänyt kokonaan. Rasvamaksadiagnoosin vuoksi maksani on ollut muutenkin kovilla, ja alkoholin polttaminen tuottaa sille vain lisää stressiä. Tämä on tietysti johtanut välillä ihmetykseen sosiaalisissa tilanteissa – “mikset sä juo?” – mutta lyhyt kommentti maksan toimimattomuudesta kyllä vaientaa ihmiset nopeasti. Terveydellään ei kannata leikitellä.

  • Maarit says:

    Todella ihanaa miten perinpohjaiset tutkimukset olet tehnyt tästä estrogeenidominanssista! Olen tuosta vuosia sitten kuullutkin, sitten taas unohtanut koko asian, ja nyt olen “kävelevä kauhuskenaario” miten siinä sitten voi käydä :-) No ei vaiskaan, olen onnistunut pikkuhiljaa laihtumaan ja normalisoimaan elämää estrogeenidominanssista poispäin, mutta prosessissa auttaa kovasti sen ymmärtäminen, miksi rasvat kertyvät juuri keskivartaloon, etenkin myöhäisessä keski-iässä jolloin mikään ei toimi kuten ennen. Sinun artikkelisi luettuani tajusin että olen syyttänyt ikää asioista, joille olisin voinut tehdä itse paljonkin, mutta en ole tehnyt koska luulin että tämä on kaikkien viiskymppisten kohtalo.

    Toinen tärkeä puoli tuossa on se, miten voi yrittää vähentää lastensa estrogeenikuormaa; jäin kovasti miettimään noita ksenoestrogeeneja; mietipä lasta joka joi korvikemaitoa bisfenoli A:ta sisältävistä tuttipulloista, harrastaa uintia klooratuissa hallivesissä, ja jonka muovilelut pursuavat ftalaatteja. Viimeistään teini-iässä tulee lisäksi kosmetiikan parabeenit ja kai niitä lienee jo pikkulastenkin voiteissa, peppupyyhkeissä jne. Nämä saa minut jo vähän epätoivoon… onnistuuko noita kaikkia kukaan välttämään, vaikka haluaisikin?

    • Rasvamaksa says:

      Ksenoestrogeeneilta ei voi nykyaikana täysin välttyä, mutta kuormaa voi ainakin vähentää – tuttipulloja löytyy lasisina, jolloin sen sisältämään nesteeseen ei irtoa mitään ylimääräistä, toisin kuin muovisissa pulloissa. Uimahalleja en pitäisi ongelmana ellei siellä käy todella tiuhaan (miltei päivittäin), ja kesällähän pääsee luonnonvesiin. Muovilelut on EU:n toimesta pyritty tarkastamaan mahdollisimman tarkasti, mutta toki kun pieni lapsi niitä työntää suuhunsa, varsinkin halpojen Kiina-lelujen kohdalla olisin hieman varovainen (mutta en kuitenkaan paranoidi).

      Kosmetiikan parabeenit on helppo välttää käyttämällä luonnonkosmetiikkaa tai täysin luonnonmukaisia puhdistusaineita. Olen tästä kirjoittanut aiemmin artikkelinkin “Paleoajattelu ei rajoitu ruokaan” jossa valotan hieman omia kauneusrutiinejani. Artikkelin kirjoittamisen jälkeen olen hieman päivittänyt tapojani, ja nykyään päivittäinen kasvonhoitorutiinini on seuraavanlainen:

      Illalla: kastellaan pieni pyyhe, pyyhkeeseen 1 rkl hunajaa ja sen päälle 1 tl ruokasoodaa, hierotaan hellävaraisesti kasvoihin. Poistaa meikin ja muut epäpuhtaudet. Silmämeikin (vedenkestävänkin!) saa pois kastamalla vanutupon kevyesti esim. oliiviöljyyn ja hankaamalla pari kertaa. Kasvot huuhdellaan lämpimällä vedellä. Pyyhitään kasvovedella (omenaviinietikka laimennettuna vedellä, itse käytän 1 rkl OVE per 2,5 dl vettä), taputellaan kuivaksi. Yöksi laitan jojobaöljyä, koska minulla on sekaiho ja jojoba hillitsee öljyntuotantoa, jättäen ihon pehmeäksi ja mattapintaiseksi.

      Aamulla: kasvojen pesu oliiviöljy-sokeri -seoksella jolla on hellästi kuoriva vaikutus. Kasvovetenä vesi-omenaviinietikka -seos. Ennen mahdollisen meikin laittoa laitan aloe vera -geeliä T-alueelle (“kiristää” ihoa, sulkee ihohuokosia ja tekee ihosta mattapintaisen) ja muille alueille A-vitamiinivoidetta, meikittöminä päivinä käytän jojobaöljyä. Koska meikkaan niin harvoin (ehkä muutaman kerran kuukaudessa), käytän ainakin vielä toistaiseksi ihan tavallisia Lumenen meikkejä (kukaan ei ole täydellinen…) – ehkä joskus tulevaisuudessa minulla on varaa ostaa esimerkiksi Dr. Hauschkan tai Santen luonnonkosmetiikkaa, nyt niiden ostaminen olisi vähän rahanhukkaa koska meikit ehtisivät mennä vanhaksi ennen kuin ehdin käyttää ne loppuun.

  • Tiina says:

    Onko tietoa kannattaako estrogeenitutkimuksia ottaa kun on jo hormonikorvaushoito? Onko tulokset silloin luotettavia?

    • Rasvamaksa says:

      Mikäli kyseessä on vaihdevuosioireiden helpottamiseen tarkoitettu hormonikorvaushoito, siitä voi olla tutkimusten valossa jopa enemmän haittaa kuin hyötyä, koska hormonikorvaushoito on useissa tutkimuksissa liitetty nimenomaan hormoniperäisten syöpien (rintasyöpä, kohtusyöpä, munasarjasyöpä) osatekijäksi. On huomioitavaa että hormonikorvaushoidot yleistyivät vasta 1960-luvulla, joten kyseessä on hyvinkin uusi ilmiö. Samaan aikaan kuitenkin yllämainittujen syöpien määrä on kasvanut rajusti, joten mielestäni syy-seuraus -yhteys on melko selvä, vaikka ei tietenkään kiistaton. Hormonikorvaushoidon tarkoitus on lievittää vaihdevuosioireita, eli parantaa elämänlaatua – vaihdevuodet eivät ole sairaus itsessään, vaan naisen normaaliin elämänkaareen kuuluva vaihe. On pikemminkin luonnonvastaista yrittää keinotekoisesti ylläpitää vaihdevuosi-ikäisellä naisella samaa hormonitasoa kuin hedelmällisessä iässä olevalla naisella, koska vaihdevuosien tarkoituksena on nimenomaan lopettaa naisen elämän hedelmällinen vaihe. Sen sijaan hedelmällisessä iässä olevalla naisella, joka ei itse tuota tarpeeksi hormoneja mm. munasarjojen poiston vuoksi tai aivolisäkkeen häiriöiden vuoksi, hormonikorvaushoito on tarpeen.

  • Paula says:

    Olipas hyvä ja kattava postaus! Löysin sivusi googlattuani estrogeenidominanssia. Oma hormonihirviöhistoriani kattaa niin PCO:n, kilpirauhasongelmat ja endometrioosinkin. Mielenkiintoista sinänsä, mutta olen itse huomannut maitotuotteiden olevan suurin peikko hormonimyrskyjen nostattamisessa joten paloetyyppisellä ruokavaliolla täälläkin mennään. Kiitos että jaksat pitää tällaista blogia. :)

  • Saara says:

    Luin useammasta kirjoituksesta, että pellavansiemenet olisivat hyväksi estrogeenidominanssin hoidossa.
    Esimerkiksi: http://www.poliquingroup.com/ArticlesMultimedia/Articles/Article/801/10_Ways_To_Lower_Estrogen_Toxic_Load_.aspx

  • Leena says:

    Hei,
    Onko tosiaan niin, että hormoonikierukka olisi ihan sovelias ehkäisykeino? Osa funkkareista on sitä mieltä, että sekin sotkee asioita. Itselläni on kilpirauhasen vajaatoiminta ja “ärrävika”, mutta huomaan, että samoja oireita löytyy myös estrogenssidominanssistakin. Ja se myös Biosignature-mittauksissa on tullut esiin.

    Minkälainen liikunta tässä olisi parasta, intensiivinen vai leppoisampi?

    • Rasvamaksa says:

      Hormonikierukka (mm. Suomessa käytettävä Mirena) sisältää vain keltarauhashormonia, joten se ei lisää kehon estrogeenikuormaa niin kuin e-pillerit, joissa toinen vaikuttava aine on estrogeeni (estradioli). Oma mielipiteeni on kuitenkin ettei kehoonsa kannata työntää ylimääräisiä hormoneja tai muitakaan ei-välttämättömiä lääkeaineita, tämän vuoksi itse suosittelisin ehkäisymuodoksi joko kuparikierukkaa tai ei-hormonaalista mekaanista ehkäisyä (kondomit, pessaari jne).

      Estrogeenidominanssin paras hoitokeino on lihasmassan lisääminen, koska kehon rasvavarastot ylläpitävät liiallista estrogeenitasoa, kun taas lisääntynyt lihasmassa parantaa mm. sokeriaineenvaihduntaa (insuliiniresistenssin purkautuminen) joka taas vapauttaa maksan poistamaan liiallista estrogeeniä. Lisäksi lisääntynyt lihasmassa syrjäyttää rasvaa etenkin mikäli kuntosaliharjoitteluun yhdistetään vähähiilihydraattinen ruokavalio, koska tällöin maksa hajottaa glukoneogeneesin kautta kehon rasvavarastoista itselleen glukoosia. Saliharjoittelussa kannattaa keskittyä lyhyisiin sarjoihin (8-12 toistoa) isoilla painoilla (sen verran että hädin tuskin jaksaa tehdä yhden sarjan).

  • Pingback: Kymmenen syytä: 8. Hormonit | terveysremontti

  • Mari says:

    Muuten hyvin kirjoitettu mutta sekä kuparikierukka että hormonikierukka ovat huonoja ehkäisykeinoja. Ne muuttavat kehon hormonituotantoa hyvin epäedulliseen suuntaan (vaikka kuparikierukkaa markkinoidaan “hormonittomana valmisteena”!) ja lisäksi ne aiheuttavat muita epämiellyttäviä sivuoireita, mm. tulehdusreaktioita sekä metalliyliherkkyyttä.

    Vierasesineen asentaminen kehoon aiheuttaa aina ongelmia. Vielä huonompi vaihtoehto on Essure-sterilisaatiomenetelmä, jonka tarkoituskin on aiheuttaa kehoon krooninen tulehdustila. Näistä asioista löytyy runsaasti tietoa (kierukoista hakusanoilla IUD problems ja Essuresta hakusanoilla Essure problems). En todellakaan voi suositella kenellekään.

    Turvallisinta on käyttää kondomia, pessaaria tai ehkäisyrengasta, tai hankkia sterilisaatio perinteisellä leikkausmenetelmällä.

    Suomesta näistä ongelmista löytyy tietoa huonosti, tosin Essuren aiheuttamista onglmista löytyy netistä nykyään jo tietoa suomeksikin.

    • Rasvamaksa says:

      Mikään ehkäisykeino ei ole täysin ongelmaton, yliherkkyys kuparille on minullakin tiedossa mahdollisena riskinä. Jotkut ovat lateksillekin allergisia ja joutuvat sen vuoksi käyttämään erityiskondomeja. Silti jos pitää valita hormonit vai kierukka, valitsen kuparikierukan. Ehkäisyrengasta en suosittele sen sisältämien hormonien vuoksi – se toimii samalla tapaa kuin ehkäisylaastari eli vapauttaa hormonia hitaasti, se ei siis ole paikallinen ehkäisin kuten pessaari, esimerkiksi.

  • Miettivä says:

    Mitä mieltä olet rintasyöpäleikkauksen jälkeisestä “anti-hormonihoidosta”? Sehän on kuitenkin hormonihoito? Letratsol muistaakseni nimeltään?

  • Johanna says:

    Olen 40-vuotias ja minulla todettiin kohdun limakalvon paksuuntumista, jonka takia laitettiin Mirena-kierukka. Jos olen oikein ymmärtänyt niin pitäisi olla mahdollista päästä elintapojen muutoksella lopputulemaan jossa en tarvitse Mirenaa enää?

    • Rasvamaksa says:

      Kohdun limakalvon paksuuntuminen on oire joka valitettavasti usein edeltää kohtusyövän tai kohdunrungon syövän kehittymistä, ja se on hormoniperäinen syöpä. Suosittelisin voimakkaasti jokapäiväisen estrogeenialtistuksen vähentämistä (ruoka, elintavat jne), ja kierukan vaihtamista kuparikierukkaan jossa ei ole mitään hormoneja.

  • Siemen says:

    Vihdoin löysin kirjoituksen täsmäaiheesta! Johtolankoja toki on ollutkin mitä on huomannut lyhyellä aikavälillä syötyään asioita. Harmi että luen tämän juuri tehdessäni siemennäkkäriä :D. Olisiko kirjallisuusvinkkejä tästä aiheesta?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Twitter