Ensimmäinen osa löytyy täältä.

6. Suurin osa karppauksella laihdutetusta painosta on vain nestettä

On totta että ensimmäisinä viikkoina karppauksella lähtee paljon nestettä kehosta. Glykogeenivarastot lihaksissa ja maksassa pienenevät ja niiden mukana poistuu kaikki se neste jonka ne ovat sitoneet itseensä. Tämän lisäksi karppaus alentaa veren insuliinipitoisuuksia, joka saa munuaiset vapauttamaan natriumia ja nesteitä. Kuitenkin tämän jälkeen kun paino jatkaa laskemistaan, kyse on rasvan palamisesta.

DEXA-skannereilla, jotka tutkivat kehon koostumusta äärimmäisellä tarkkuudella, tehty tutkimus paljasti että karppauksella koehenkilöt laihtuvat keskimäärin 3.4 kg ja saivat 1.1 kg lihasta vain kuudessa viikossa. Toisessa tutkimuksessa jossa vertailtiin karppausta ja vähärasvaista dieettiä, huomattiin että karppaajien rasvaprosentti pieneni huomattavasti ja muutos oli suurin etenkin vyötäröllä jolla “epäterveellisin” rasva sijaitsee.

Yhteenveto: Karppauksen alkuviikkoina suurin osa menetetystä painosta on nesteitä, mutta sen jälkeen kyse on rasvan palamisesta.

7. Karppaus johtaa tärkeiden ravintoaineiden puutostiloihin

Tietyt ruuat virallisterveellisessä ruokavaliossa ovat pikemminkin syyllisiä ravintoaineiden huonoon imeytymiseen. Esimerkiksi viljoissa on suuri määrä fytiinihappoa, joka häiritsee raudan, sinkin ja kalsiumin imeytymistä ruuasta. Lisäksi vehnän (myös täysjyvän) välttely parantaa D-vitamiinin imeytymistä, koska vehnäkuidun on tutkimuksissa huomattu vähentävän veren D-vitamiinipitoisuuksia.   Karpatessa ei syödä viljoja, joten karppausruokavalio ei sisällä fytiinihappoa ja täten ravintoaineiden imeytyminen on optimaalista.

Useimmat luonnolliset, käsittelemättömät ruoka-aineet jotka sisältävät runsaasti rasvaa kuten kananmunat, liha, kala ja pähkinät ovat hyvin ravintorikkaita ja sisältävät erityisesti rasvaliukoisia vitamiineja, jotka puuttuvat vähärasvaisista dieeteistä. Karppaajat syövät myös paljon kasviksia, ja useimmat karppaajat ovatkin sanoneet etteivät koskaan syöneet niin paljon tuoreita vihanneksia kuin vasta karppauksen aloitettuaan. Karppaajan ruokavaliossa lautasella on kasviksia joka aterialla. Yhdessäkään karppaustutkimuksessa ei ole huomattu karppaajilla tietyn ravintoaineen tai ravintoaineiden puutoksia.

Yhteenveto: Karppaus sisältää paljon ravintekkaita eläin- ja kasvisruokia, jotka sisältävät kaikki ihmisen tarvitsemat vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet.

8. Aivot tarvitsevat hiilihydraatteja toimiakseen

Useiden virallisterveellisten ravitsemuslähteiden mukaan suositeltu päivittäinen minimimäärä hiilihydraateille on 130 grammaa. Tämä perustuu oletukseen että aivot ovat riippuvaisia glukoosista energianlähteenä. Tämä on puoliksi totta – osa aivojen neuroneista käyttää puhdasta glukoosia ravintonaan, mutta aivojen muut osat pystyvät hyödyntämään ketoneja energianlähteenä.

Syötäessä vähähiilihydraattisesti, glukoosin tarve pienenee. Osa aivoista alkaa hyödyntää ketoneita energiana glukoosin sijaan.  Jopa silloin kun syödään TÄYSIN hiilihydraatittomasti (joka ei ole suositeltavaa), keho on kykenevä valmistamaan kaiken tarvitsemansa glukoosin proteiinista ja rasvasta prosessissa joka tunnetaan nimellä glukoneogeneesi (josta olen aiemmin kirjoittanut täällä).

Karppaus ei näännytä aivoja, ei saa ajatuksenjuoksuasi toimimaan hitaasti (paitsi ehkä ensimmäisinä päivinä kun keho totuttautuu ketoosiin) ja karppauksen avulla aivot saavat tasaisesti energiaa pitkin päivää. Kun kehosi käyttää ketoneja energiana ravinnosta saatavan glukoosin sijaan, verensokerisi ei romahda aterioiden jälkeen etkä tunne oloasi väsyneeksi iltapäivällä. Monet karppaajat puhuvat vähähiilihydraattisen ruokavalion mukanaan tuomasta jatkuvasta energiantunteesta.

Yhteenveto: Keho on kykenevä valmistamaan itse kaiken glukoosin jota se ei saa suoraan ravinnosta.

9.  Karppaus lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä

Vuosikausia on pidetty “yleistietona” että vähähiilihydraattinen, runsasrasvainen ravinto lisää sairastumisriskiä erityisesti sydäntauteihin. Tämä hypoteesi on kuitenkin testattu ja todistettu vääräksi. Vuoden 2002 jälkeen on julkaistu yli 20 tutkimusta joissa on vertailtu vähähiilihydraattisen ja vähärasvaisen ruokavalion eroja. Kaikkia tutkimuksia yhdistävät seuraavat tutkimustulokset:

1. Karppaus vähentää kehon rasvamäärää tehokkaammin kuin vähärasvainen ruokavalio, silloinkin kun karppaajien on annettu syödä itsensä kylläiseksi kaloreita laskematta.

2. Karppaus laskee verenpainetta.

3. Karppaus laskee verensokeria ja parantaa diabeteksen oireita.

4. Karppaus laskee veren triglyseridiarvoja.

5. Karppaus muuttaa LDL-kolesterolin partikkelikokoa pienistä partikkeleista suuriin.

6. Karppaus lisää HDL-kolesterolin määrää enemmän kuin vähärasvaiset dieetit.

Kaikki nämä lisäävät yleistä terveyttä ENEMMÄN kuin virallisterveellisesti suositelty vähärasvainen dieetti.

Siitä huolimatta ravitsemustieteilijät väittävät että karppaus on vaarallista ja jatkavat vähärasvaisen propagandan levittämistä joka on haitallisempaa kuin itse karppaus.

Yhteenveto: Karppaus parantaa terveyttä tehokkaammin kuin yleisesti hyväksytty vähärasvainen ruokavalio.

10. Karppauksen ei ole todistettu toimivan

Huolimatta siitä että karppausta ei suositella virallisterveellisenä totuutena, terveydenhuollon ammattilaiset ovat jo ottaneet aiheesta selvää. Monet lääkärit – ja pikkuhiljaa myös jotkut ravitsemusterapeutit – ovat tutustuneet aiemmin mainittuihin tutkimuksiin ja alkaneet suositella vähähiilihydraattista ruokavaliota asiakkailleen. Monien karppaustutkimusten taustalla oli aikoinaan todistaa niiden vaarallisuus, mutta lopputulos oli kuitenkin päinvastainen – verrattuna vähärasvaiseen, kaloreita rajoittavaan ruokavalioon, karppauksen terveysvaikutukset olivat kiistattomat.

Karppaus on helpoin, terveellisin JA tehokkain tapa laihtua sekä päästä eroon aineenvaihdunnallisista sairauksista kuten II-tyypin diabeteksestä. Tämä on tieteellisesti todistettu.

Lisää luettavaa:


Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Twitter