Tulikin sitten vähän pidempi tauko mitä olin tarkoittanut. Odottelin inspiraatiota saapuvaksi muutaman viikon ajan mutta lopulta päätin kirjoittaa edes jotain jotta saan kirjoitusvaihteen taas päälle. Tällä kertaa ohjelmassa siis kirja-arvostelu Kaisa Jaakkolan kirjasta Hormonidieetti (Tammi, 2011).

Päätin lukea kirjan koska olin törmännyt siihen karppifoorumeilla useampaan otteeseen, ja useampien muiden kiertoteiden kautta päädyin Karoliinan blogiin jossa hän kertoi Optimal Performancen (Jaakkolan ja hänen miehensä yritys) tuotteilla tekemästään suolahappotestistä. Päätin sitten hamuta kirjan omiin pikku kätösiini jotta tietäisin tarkemmin mistä on kyse. Olin jo aiemmin epäillyt itselläni vikaa ruuansulatuksessa esimerkiksi kynsieni perusteella – pitkittäiset viirut kynsissä ovat merkki sinkinpuutteessa, joten riippumatta runsaasta sinkkirikkaasta ruokavaliostani (liha, siemenet, tumma suklaa, pähkinät, äyriäiset) sinkki ei kuitenkaan tuntunut imeytyvän kunnolla. Myös jatkuva ummetus vaivasi minua vaikka olin lisännyt ravintooni rasvaa ja kasvikuituja, joten aidosti kiinnostuneena aloin lukemaan kirjaa läpi.

Hyvin monessa kohdalla tuli nyökyteltyä itsekseen ja myös muutama ahaa-elämys syntyi kirjaa lukiessa, erityisesti kortisolista kertovan kappaleen kohdalla. Olin jo aiemmin itsekseni epäillyt itselläni lisämunuaisten uupumista (adrenal fatigue) erinäisten oireiden perusteella, ja kirja vain vahvisti epäilyjäni siihen suuntaan. Ilmeisesti kehon kortisolitasoja voidaan testata kotona tehtävällä sylkitestillä, joka kuitenkin maksaa yli 150 euroa lähettää Yhdysvaltoihin analysoitavaksi. Vähän turhan tyyristä meikäläisen kukkarolle. Toisaalta, julkiselle en uskaltaisi tästä mennä edes puhumaankaan, pitäisivät vielä luulosairaana koska oireeni eivät ole niin vakavia mitä oikeaan lisämunuaisten häiriödiagnoosiin (esim. Addisonin tauti, Cushingin syndrooma) vaadittaisiin. Koitan siis korjata omaa kehoani ensin paremman ruokavalion ja lisäravinteiden kautta.

Henkilölle, joka tuntee vähähiilihydraattisen ruokavalion perusteet ja on tutustunut endokrinologian (hormonien toiminta) perusteisiin, kirja tuskin tarjoaa mitään täysin uutta. Pidin kuitenkin lisäravinnekuvauksista ja hormoneista kertovista luvuista, koska oma tietoni aiheesta on aika pitkälti useasta lähteestä riivittyä – kirjassa ne olivat selvästi kerättynä omiksi kokonaisuuksikseen. Myöskin selitys sille, miksi eri hormonit saavat rasvan kertymään eri puolille vartaloa, oli hyvin valaisevaa luettavaa.

Ainoa mikä ehkä hieman risoi kirjassa oli se, että kirjoittaja tuntui olettavan että kaikilla olisi varaa pistää useita satoja euroja erinäisiin tutkimuksiin ja analyyseihin joilla selvitettäisiin hormonitasapainoa, ruuansulatusta, ruoka-aineallergioita ja muita vastaavia. Ymmärrän toki ettei omalla terveydellä ole hintaa, mutta oman yrityksen tuotteiden suosiminen ikään kuin muita vaihtoehtoja parempana sai hieman karvat pystyyn. Vain muutamassa kohdassa mainittiin että vaihtoehtoja löytyy – esimerkiksi suolahappotestin voi tehdä myös Solgarin suolahappotableteilla (löytyy esimerkiksi Life-luontaistuotekaupoista) eikä ainoastaan Optimal Performancen omilla tuotteilla. Laatu maksaa, toki, mutta tuskin esimerkiksi 80 dollaria maksava monivitamiini-tai entsyymipurkki on ainoa soveltuva vaihtoehto. Näiden juttujen osalta omakohtaiset kokemukseni ovat vielä työn alla. Olen itse tosin pistämässä iHerbiin lähiaikoina joka tapauksessa tilausta, joten ehkä jokin kirjassa suositelluista lisäravinteista päätyy myös omaan ostoskoriini.

Sen verran kirja sai minut kuitenkin ajattelemaan että päätin lisätä unen prioriteettiä elämässäni. Miehen kanssa tästä on ikuinen vääntö sillä hän tekee töitä kotoa (kuten minäkin ennen) ja täten saa teoriassa valita vuorokausirytminsä vapaasti. Itseni täytyy tämän toimistotoimeksiannon aikana herätä joka aamu seitsemältä ja siksi olisin pedissä mieluiten jo iltakymmeneltä, mies sen sijaan kukkuisi aamuyöhön jos en nalkuttaisi asiasta. Olen liian herkkäkuuloinen siihen että mies voisi liikuskella muualla asunnossa huomaamatta, siksipä vuorokausirytmimme ainakin tällä hetkellä määräytyy aika pitkälti allekirjoittaneen unentarpeen mukaan – mies nukkuu sitten päiväunia päivällä jos tarpeen.

Vaikka nukahdan helposti (ja nykyään vielä helpommin alettuani ottaa tryptofaania jälleen iltaisin) herään säännöllisesti kerran yössä aamuneljältä, tuntien itseni täysin virkeäksi, ja kestää taas hetken ennen kuin nukahdan uudestaan. Kirjasta löytyy tällekin selitys – vääristynyt kortisolirytmi. Kortisolitasojen korjaaminen on päätavoitteeni tällä hetkellä (unen lisääminen on yksi keino korjata kortisolitasoja), ja tulen varmasti kirjoittamaan siitä tässä blogissa myöhemmin oman postauksensa.

Eksyin aiheesta aika lahjakkaasti paikoittain. Suosittelen kuitenkin oman kehonsa hyvinvoinnista ja hormonitoiminnasta kiinnostuneille kirjan lukemista, vaikka jotkut neuvot voivatkin tuntua itsestäänselvyyksiltä (älä syö herkkuja, nuku tarpeeksi, suosi luomua, harrasta säännöllisesti liikuntaa) mutta ne ovat tärkeitä askelia matkalla hyvinvointiin. Varsinaisesta karppauksesta kirja ei sinänsä kerro, vaikka hiilihydraattien rajoittaminen onkin tärkeä osa terveellistä ruokavaliota.

Kirjaa voi tilata Booky.fi:stä, hinta nyt edullisesti 15.60 EUR.

Lisää luettavaa:


2 Responses to Kirja-arvostelu: Kaisa Jaakkola: Hormonidieetti

  • Irene says:

    Hei. Halusin vain kommentoida tuohon kortisoli “ongelmaasi” ja yöheräilyyn että jos on lisämunaisen uupumista kannattaa hiukan lisätä hyviä hiilareita (juureksia ym) ja varsinkin illalla nautittu pieni hh annos auttaa nukkumaan paremmin ja auttaa tuohon yöheräilyyn. Jos olet kiinnostunut hormoniasioista yksi hyvä kirjailija Diana Schwarzbein kirjoittaa valaisevasti sekä kortisoli, insuliini että adrenaliini “ongelmista” kirjoissaan ja todella hyvin ja selkeästi, voisi hyvin täydentää tuon Jaakkolan kirjoja. Dianan kirjat löytyvät vain englanniksi, suosittelen erityisesti kakkoskirjaa jos haluaa tietää miksi ja miten ja kolmoskirja on tavallaan tiivistelty versio siitä sekä jotain uusia juttuja on tullut siihen (varoittelee mm gluteenista siinä ja selventää tuota tyydyttyneet rasvat asiaa kakkoskirjaan verrattuna vielä enemmän). Suosittelen lämpimästi. Uskon myös että verensokerin hallinta ja hiilareiden järkevien annoksien nauttiminen on tie terveyteen mutta kaikessa voi mennä liiallisuuksiin :)

    • Rasvamaksa says:

      Kuten vastasin Hormonimysteeri -postaukseni kommenteissa toiselle lukijalle, ei ole vielä täysin lukkoon lyötyä että kyse on nimenomaan lisämunuaisesta – oireet voivat toki viitata sinne suuntaan, mutta yksittäisarvona seerumista otettu kortisoli ei vielä kerro mitään. Asiaa tutkitaan parhaillaan. Iltaisin otettu hiilariannos ei itselläni vaikuttanut yöheräilyn vähentymiseen, mutta magnesium- ja melatoniinilisät yhdessä maarianohdakkeen kanssa sen sijaan auttoivat (heräsin aina tiettyyn aikaan, mikä viittasi maksan aktivoitumiseen). Syön päivittäin noin 100 gr hiilareita, joten mielelläni en lisäisi enää yhtään enempää koska syön nytkin “suositusten” yläpäässä huomioiden insuliiniresistenssini. Verensokerin hallinta on minulle siis tärkeää jotta tilani ei kehity 2-tyypin diabetekseksi.

      Kiitos kirjavinkistä, tutustun niihin myöhemmin!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Twitter