Joskus kauan sitten laihdutuspolkuni alussa uskoin siihen että vähemmän syömällä ja liikkumalla enemmän laihtuu takuuvarmasti, eikä muita jippoja tarvita. Joillakin (etenkin miehillä, joilla on luontaisesti pienempi rasvaprosentti) se menee vieläkin noin suoraviivaisesti, mutta yhä suuremmalla joukolla painossa ei tapahdu mainittavaa muutosta. Tämän projektin aikana minua on alkanut kiinnostamaan nimenomaan se, mitä “konepellin” alla tapahtuu kun laihdumme ja lihomme, noin elimellisellä tasolla. Siksi halusin tänään sanoa muutaman sanan leptiinistä, jota kansanomaisesti kutsutaan “kylläisyyshormoniksi”.

Leptiini – ratkaisu lihavuuteen?

Leptiini on melko uusi tulokas lääketieteessä – se löydettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1994. Sen jälkeen siitä on kirjoitettu paljon nimenomaan lihavuuteen ja laihdutukseen liittyvissä artikkeleissä, koska sen on katsottu olevan vastaus yhä alati kiihtyvään ylipainoepidemiaan. Moni on varmasti tiedelehdissä nähnyt kuvia hiiristä, joilta on estetty leptiinin toiminta jolloin ne ovat syöneet itsensä niin turvoksiin etteivät ole pystyneet enää itse liikkumaan – näin on esitetty että leptiinin toimintaan vaikuttavat lääkkeet auttaisivat meitä laihtumaan. Vuonna 1995 tehdyt kokeet lihavilla ihmisillä kuitenkin tuottivat pettymyksen – leptiinipistokset lihavilla ihmisillä eivät toimineet koska toisin kuin hiirillä, lihavien ihmisten ongelma ei ollut leptiinin puutos, vaan liika leptiinin eritys.

Leptiini on hormoni joka erittyy rasvakudoksessamme ja säätelee ruokahaluamme sekä elimistömme energiankäyttöä. Mikä enemmän meillä on rasvasoluja, sitä enemmän meillä on myöskin leptiiniä – ja päinvastoin. Leptiinin tehtävänä on kertoa hypotalamuksen kautta keskushermostolle paljonko rasvaa kehossamme on, ja sitä kautta säädellä ruokahalumme määrää – kun meillä on paljon rasvaa, ideaalitilanteessa terveellä ihmisellä leptiini kertoo että varastoenergiaa on jo tarpeeksi ja ruokahalumme vähenee. Vastaavasti taas laihoilla ihmisillä, joilla on vähän kehonrasvaa (kuten esimerkiksi anorektikoilla), rasvakudoksen vähäinen rasvamäärä saa leptiinin viestimään että pitäisi saada lisää energiaa varastoon, ja ruokahalu kasvaa.

Leptiiniresistenssi ja insuliiniresistenssi ovat sukua toisilleen

Todellisuudessa näin ei kuitenkaan aina ole, vaan monet lihavat ihmiset ovat jatkuvasti nälkäisiä ja syövät yhä enemmän vaikka heillä on tarpeeksi varastorasvaa. Tämä on merkki siitä että leptiini ei toimi kunnolla, eli heistä on tullut leptiiniresistentteja. Tämä on samankaltainen tilanne kuin insuliiniresistenssi – kehossa on liikaa leptiiniä, joten lihava ihminen syö koska hän ei tunne itseään kylläiseksi, samalla tapaa kuin insuliiniresistentti ihminen säilöö kaiken ylimääräisen glukoosin rasvaksi. Lihavuuden lisäksi muita merkkejä leptiiniresistenssista ovat kohonneet triglyseridiarvot, jatkuva nälkä ja hiilihydraattipitoisten ruokien himoitseminen erityisesti iltaisin/öisin. Mikäli et ole lihava, mutta olet jatkuvasti nälkäinen ja sinulla on ruokahimoja, käy lääkärissä tarkistuttamassa kilpirauhas- ja kortisoliarvosi (erityisesti trijodityroniini eli T3-arvo), sillä näillä saattaa olla vaikutusta asiaan.

Kuinka leptiiniresistenssi saadaan sitten purettua? Rasvakudoksen määrän pienentäminen laihduttamalla olisi ensimmäinen vastaus, mutta laihduttaminen virallisterveellisellä, hiilihydraattipitoisella ruokavaliolla ei toimi koska lihava leptiiniresistentti ihminen on jatkuvasti nälkäinen – leptiini ei tällöin kykene toteuttamaan alkuperäistä tehtäväänsä eli kertomaan keskushermostolle varastorasvan tilanteesta ja sitä kautta alentamaan ruokahalua. Toinen keino olisi harrastaa paljon liikuntaa – mitä kovempi fyysinen rasitus, sitä enemmän leptiini alenee. Harva lihava ihminen kuitenkaan jaksaa liikkua säännöllisesti kovalla teholla, ja tutkimuksissa on huomattu leptiinitason lähtevän laskuun vasta 12 viikon säännöllisen aerobisen liikunnan jälkeen, eli pikaratkaisuksi pelkästä liikunnasta ei ole.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio parantaa leptiiniherkkyyttä hillitsemällä insuliinipitoisuuksia

Ravitsemuksella voidaan onneksi vaikuttaa myös leptiinin toimintaan. Yksi keino on paasto – kun nukumme, emme syö, ja aamulla herätessämme olemme olleet 6-10 tuntia syömättä. Tämä on aika jolloin glukagoni on myöskin aktiivisimmillaan, ja leptiinipitoisuus on alempi koska insuliinitasot veressä ovat myöskin pienemmät. Myös CLA (jota saadaan esimerkiksi kirkastetusta voista) ja vihreä tee alentavat leptiinin määrää. Vastaavasti fruktoosi ja ruoka-aineet, joissa on runsaasti lektiinejä (sokeria sitovia glykoproteiineja) kuten esimerkiksi vilja ja pavut, saattavat pahentaa leptiiniresistenssiä, joten niitä tulisi välttää.

Vähähiilihydraattinen ruokavalio on luontainen valinta leptiiniresistenteille ihmiselle, koska hiilihydraatteja rajoittamalla ohjaamme kehoamme käyttämään varastorasvojamme energiaksi. Rasvakudoksen pienentyessä ja insuliinitasojen pysyessä kurissa myös leptiinin määrä vähenee ja se alkaa pikkuhiljaa havahtua horroksestaan. Leptiiniherkkyyden palautumisen tunnistaa esimerkiksi mielialojen vaihtelun rauhoittumisesta, paremmasta unen laadusta, hikoilun vähentymisestä ja ruokamielitekojen katoamisesta – suurta laihtumista ei välttämättä tapahdu alkuun (paitsi miehillä, joilla ei ole biologista tarvetta pitää kiinni rasvasta toisin kuin naisilla) mutta myös paino seuraa perästä kunhan ruokavaliomuutoksesta pidetään kiinni.

Leptiiniresistenssi tekee laihduttamisesta vaikeampaa jatkuvan nälän vuoksi, mutta ei mahdotonta. Kun insuliiniresistenssi saadaan ensin purettua ja keho ohjataan rasvan käyttöön energiana, myös leptiiniresistenssi alkaa purkautua ajan myötä.

Lisää luettavaa:


2 Responses to Leptiini, hormoni ruokahalumme takana

  • Jaana Lamberg says:

    Kun olin lapsi minulle syötettiin semppervelliä tuttipullosta, asuttiin Ruotsissa. Luulen että sen takia Leptiini pitoisuuteni on kova ja olen lihava. :cry:

    • Rasvamaksa says:

      Lapsuuden ruokavalio ei vaikuta aikuisuuden painoon – mutta se voi vaikuttaa ruokamieltymyksiin. Se, mitä olet itse syönyt 18.ikävuoden jälkeen vaikuttaa paljon enemmän nykypainoosi kuin se mitä sinulle on syötetty ennen sitä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Twitter