Huomasin sivustoni hakusanalistaa läpi käydessäni että “karppaus ohje” tai sen eri variaatiot tuntuvat olevan varsin yleinen hakutermi. Karppaus on pinnalla niin paljon joka mediassa että ihmiset eivät varmasti ole voineet välttyä siltä. Mutta mitä karppaus sitten oikein on, jos ei tiedä siitä mitään etukäteen? Siksi päätin kirjoittaa tämän “Pikaopas karppaukseen” -postauksen.

Karppaus tarkoittaa VÄHÄhiilihydraattista ruokavaliota. Se EI tarkoita sitä että hiilihydraatteja vältetään kokonaan, ja se EI tarkoita sitä että ruoka koostuu pelkästään rasvasta ja proteiinista. Vaikka ruokavalion muutos on luultavasti helpompi tehdä kuin mitä moni alkuun odottaisi, on hyvä silti tietää MITÄ on tekemässä niin ettei vedä hommaa ihan överiksi ja itke sitten pitkin netin keskustelupalstoja että “kylläpä se karppaus on perseestä kun ei toimi enkä laihdu“. Itse uskon että karppauksen keskeinen idea on nimenomaan “lajityypillinen ruoka” kuten karppifoorumeilla muotoiltiin – sen faktan sisäistäminen että ihminen on geneettiseltä perimältään vielä metsästäjä-keräilijä, ja maanviljelys on ollut kanssamme niin vähän aikaa kehityshistoriastamme että geenimme eivät ole vielä oppineet sisäistämään kuinka käsitellä esimerkiksi gluteenia. Ehkä niillä ihmissukupolvilla, jotka tulevat satoja tuhansia vuosia meidän jälkeemme, on parempi sietokyky viljatuotteita varten.

Koska haluan, että uudet karppaajat tekevät asiat oikein ja rauhassa, esityö on ihan yhtä tärkeää kun ruokavalio itse.

VALMISTAUTUMINEN

– Lue muutama karppauksesta kertova kirja, niin ymmärrät ylipäätään mistä on kyse ja mikä on se juju, miksi karppaus toimii. Älä usko kaikkea mitä iltapäivälehdissä kirjoitetaan – otsikot ovat raflaavia juuri sen takia että pelästyisit ja maksaisit pari euroa päästäksesi lukemaan kyseisen artikkelin. Karppauksesta kertovista kirjoista suosittelen itse Andreas Eenfeldtin Ruokavallankumousta sekä Sofie Hexebergin Ruoalla terveeksi.

– Liity karppaus.infon foorumille ja lue muiden karppajien kokemuksia. Voit myös kysyä kysymyksiä aloittelijoiden osiolla, mutta kannattaa lukea kirjat ensin sillä sieltä saat luultavasti vastaukset moniin kysymyksiisi.

– Käy lääkärissä verikokeissa, vaikka olisit omasta mielestäsi terve mutta etenkin, jos sinulla on jo ennestään huonosta ruokavaliosta johtuvia elintasosairauksia (metabolinen oireyhtymä, korkea verenpaine, 2-tyypin diabetes). Mittauta verenpaineesi, veren sokeriarvot, kolesteroli, maksa-arvot (etenkin jos olet vyötärölihava) sekä kilpirauhasarvot (kilpirauhasen vajaatoiminta on yksi keskeinen syy jatkuvaan väsymykseen, voimattomuuteen ja aineenvaihdunnan hitauteen joka johtaa lihomiseen). Mikäli lähtöarvosi ovat huonot, käy uusissa verikokeissa noin 3-6 kuukauden välein jotta näet kuinka karppaus on parantanut arvojasi.

– Itse en olisi huolissani korkeasta kolesterolista (yli 5.0 mmol/l) – tärkeintä on että HDL (“hyvä kolesteroli”) nousee yli 1.0, ja triglyseridit laskevat alle 2.0. LDL (“paha kolesteroli”) saattaa nousta karppauksen aikana, mutta se johtuu enemmän hiukkaskoon suurentumisesta, ei partikkelien lisääntymisestä. Niin kauan kuin kolesteroliarvot ovat oikein tasapainottuneet (korkea HDL, matalat triglyseridit), en huolehtisi kohonneesta kokonaiskolesterolista ELLEI sinulla satu olemaan harvinainen perinnöllinen sairaus nimeltään familiaalinen hyperkolesterolemia (FH-tauti) jolloin tarvitset statiinilääkityksen. Kolestrolista enemmän kiinnostuneille suosittelen Uffe Ravnskovin kirjaa Kolesterolimyytti.

– Punnitse ja mittaa itsesi. Tämä on tärkeää sillä etenkin vyötärölihavilla (kuten itselläni) senttejä saattaa kadota runsaastikin ennen kuin vaa’assa näkyy samanlainen muutos. Mittanauhan tulokset auttavat jaksamaan silloin kun tuntuu että paino ei putoa lainkaan.

– Ota itsestäsi “ennen” -kuva. Ota lisää kuvia projektin varrelta – saatat nähdä enemmän muutoksia itse kuvista kuin siitä mitä vaa’alla näkyy.

– Tärkein viimeiseksi – karppaus EI ole “huuhaa-muotidieetti”, vaan elämäntapamuutos. Ole siis valmis sitoutumaan siihen pitkäaikaisesti, äläkä vain laihdutusmielessä.

KEITTIÖN KAAPPIEN SIIVOUS

– Nyrkkisääntönä voisi olla että kaikki, missä on yli 10 grammaa hiilihydraattia per 100 grammaa, saa lähteä. Tämä tarkoittaa että lähtöpassit saavat leipä ja muut viljatuotteet (kuten makaroni, spagetti, keksit, pullat ja vastaavat), sokeria ja kaikki sokeripitoiset herkut (maustetut jogurtit, karkit, tuoremehut, myös runsashiilihydraattiset hedelmät, kuten banaani), riisi (etenkin valkoinen riisi on pahasta), sekä peruna ja perunajalosteet (kuten sipsit, ranskalaiset, muusi jne). Sen sijaan esimerkiksi liha, pähkinät, marjat ja tuoreet kasvikset saavat jäädä. Maitotuotteiden tilalle suosittelen kasvipohjaisia korvikkeita. Jos olet epävarma jonkin tuotteen tai ruoka-aineen hiilihydraattipitoisuudesta, tarkista pakkauksen ravintosisältö tai hae vastaavaa tuotetta Finelistä. Tavallinen ei-karppaaja syö jopa yli 250 grammaa hiilihydraattiä päivässä – karppaajat pyrkivät noin 20-100 gr päivässä.

– Kaikki kevyttuotteet (“rasvaa vain x %”) saavat myös huutia. Mikäli kärsit toisinaan selittämättömistä päänsäryistä, vähennä aspartaamia ja/tai asesulfaami K:ta (etenkin kaikki lightjuomat) ruokavaliossasi – tämä auttoi itselläni.

– Eineksissä ja purkki-/valmisruuissa on yleensä paljon hiilihydraattia ja lisäaineita, joten niille myös kyytiä. Kyllä, karppaaja joutuu valitettavasti näkemään vähän enemmän aikaa keittiössä mutta ainakin tietää mitä suuhunsa pistää!

– Pitäydy alkoholin käytöstä, sillä alkoholi muuttuu sokeriksi elimistössäsi, ja olut on viljatuote. Satunnaisiin herkkuhetkiin kannattaa valita vähähiilihydraattisia vaihtoehtoja (esim. punaviini). Mikäli kuitenkin tiedät etukäteen nauttivasi paljon alkoholia, muista syödä runsaasti hiilihydraattia etukäteen sillä maksasi ei osaa samanaikaisesti pilkkoa sinulle rasvasta glukoosia kun sen pitäisi polttaa alkoholia. Säästä maksaasi, syö vaikka kunnon vehnäpohjainen pizza ennen baarireissua ja palaa takaisin ruotuun juhlien loputtua.

RUOKAVALION MUUTTAMINEN

– Tuoreet maanpäälliset kasvikset muodostavat karppaajan ruokavalion perustan – täytä siis kaappisi kurkulla, kesäkurpitsalla, munakoisolla, paprikalla, tomaateilla, kaalilla, salaateilla, yrteillä… Vaihtoehtoja on yllin kyllin. Välttele maanalaisia kasviksia (etenkin peruna, porkkana) koska näillä on korkeahko hiilihydraattipitoisuus – tarkat määrät voit tarkistaa Finelistä. Mikäli kasvikset eivät uppoa sellaisemaan, voit paistaa ne öljyssä tai kermassa tai vaikka gratinoida juustolla! Kasviksista saat myös kuitua, jonka puutteesta karppauksen vastustajat aina pelottelevat. Suosi luomua, mikäli mahdollista.

– Osta mahdollisimman rasvaista ja lisäaineetonta lihaa, kalaa ja kanaa. Pihvejä, fileitä, paisteja, naudan jauhelihaa… mitä käsittelemättömämpi sen parempi. Vältä lihajalosteita (leikkeleet, makkarat, pekoni) niiden sisältämän natriumnitriitin vuoksi – jos innostut, makkaroita voi tehdä itsekin! Porsaan kastikeliha / kylkiviipaleet toimivat mainiosti pekonin korvikkeena. Suosi luomua, mikäli mahdollista.

– Valitse luonnollisia tyydyttyneitä rasvoja, kuten voita ja kookosöljyä – rasvaa ei tarvitse pelätä, mutta sillä ei tarvitse myöskään läträtä! Margariini on täysin teollinen rasva ja se tulisi hylätä kokonaan. Valitse maito- ja lihatuotteesi täysirasvaisina, niin saavutat kylläisyyden paremmin. Kaikki kasviöljyt eivät sovi kuumentamiseen! Oliiviöljy on parhaimmillaan kylmänä salaattien päällä. Itse käytän paistamiseen voin ja eläinrasvan (silava) lisäksi avokado- ja macadamiaöljyjä. Rasvaa ja öljyjä saat ravintoosi myös pähkinöistä ja siemenistä.

– Marjat ovat vähähiilihydraattinen vaihtoehto hedelmille – vadelmat, mustikat, mansikat ovat siis tervetullut aamu- tai välipala. Myös omenat, melonit ja sitrushedelmät ovat luonnostaan vähähiilihydraattisia hedelmiä, joten niitä voit syödä kohtuudella (itse syön esimerkiksi noin kaksi pientä mandariinia päivittäin) – liika hedelmien syönti voi lietsoa makeanhimoa. Välttele banaania, viinirypäleitä ja kuivattuja hedelmiä niiden korkean hiilihydraattipitoisuuden vuoksi – tarkat määrät löydät Finelistä.

– Mikäli et kestä ilman leipää, voit leipoa itse esimerkiksi mantelileipää. Ole kuitenkin varovainen – vähähiilihydraattinenkin leipä sisältää paljon hiilareita kun sitä syö useamman viipaleen! Parasta olisi jos luovut leivästä, viljatuotteista sekä niiden korvikkeista täysin. Myös gluteenittomissa tuotteissa on yhtä paljon hiilihydraatteja kuin vastaavissa “normaaleissa” tuotteissa.

  • Itse suosittelisin jättämään maitotuotteet kokonaan pois ruokavaliosta koska ne voivat lietsoa matala-asteista tulehdusta kehossa. Lisäksi kun mietitään järjellä, maitohan on tarkoitettu niin eläin- kuin ihmislapsen kasvamiseen isoksi ja vahvaksi syntymän jälkeen – aikuiset eläimet eivät maitoa juo, siispä se ei ole ihmisellekään välttämätöntä. Maitotuotteiden korvikkeina voi helposti käyttää kasvipohjaisia tuotteita, esim. riisimaitoa. Mikäli et kuitenkaan halua maitotuotteista luopua, suosi luomua, mahdollisimman käsittelemättömiä (ei pastöroituja, ei homogenoimattomia) ja täysirasvaisia maitotuotteita. Vielä parempaa – käytä sokerittomia ja hapatettuja (esim. piimä, bulgarianjogurtti jne) maitotuotteita, niin saat samalla hyviä bakteereja suolistoosi.

– Pääaterioilla lautasellasi tulisi olla vähähiilihydraattinen kasvislisäke (salaatti tms), proteiininlähde (kalaa, kanaa, lihaa, kananmunia, proteiinipitoisia kasviksia) ja rasvanlähde (pähkinät, kastike tai rasvainen liha itsessään). Näin varmistat että saat tarpeeksi kaikista ravintoaineryhmistä pitääksesi itsesi kylläisenä. Salaatissa saa olla reippaasti lihaa ja rasvaista kastiketta – karppaus ei ole kitudieetti! Huomaat nopeasti ettet jaksa syödä niin paljoa rasvaista/proteiinipitoista ruokaa, joten syömäsi ruokamäärät (ja täten ruuasta saatu energiamäärä) jää automaattisesti pienemmälle kulutukseesi verrattuna – tähän perustuu karppauksen juju.

ONGELMANRATKAISU

1) Aloitin karppauksen pari päivää sitten ja nyt minua vaivaa hirveä heikotus ja päänsärky. Mikä avuksi?
V: Heikotus ja päänsärky on hyvin yleistä karppauksen alussa kun keho siirtyy käyttämään kehon varastorasvoja ensisijaisena energianlähteenään ruuasta saatavan hiilihydraatin sijaan. Hiilihydraatti”vieroitus”oireet voivat esiintyä heikotuksena ja päänsärkynä. Lisäksi leivästä ja valmistuotteista, kuten eineksistä saatava suolamäärä on varsin korkea, joten kuten ne jätetään pois, myös suolamäärä romahtaa ja sitä täytyy lisätä itse ruokavalioon. Oma tarkastuslistani menisi seuraavasti, mikäli heikotusta ja päänsärkyä esiintyy:

a) Olenhan juonut tarpeeksi, myös suolaisia juomia (vichy?) Karppaajan olisi hyvä juoda ainakin 2-3 litraa päivässä, ja enemmänkin mikäli hän hikoilee. Vissyn sijaan voi imeskellä merisuolaa suussaan ja huuhtoa sen alas tavallisella vedellä.

b) Olenhan syönyt itseni kylläiseksi? Karppauksella ei kuulu laskea kaloreita tai kärvistellä kitukuurilla, vaan syödään kun on nälkä ja niin kauan kunnes ollaan kylläisiä. Ruuan sisältämä rasva ja proteiini säätelevät automaattisesti ettemme ylensyö itseämme ähkyyn. Tarkkaile kuitenkin että syöt nälkäisenä etkä vain tavan vuoksi – kun nälän tunne kolkuttaa, mieti tekeekö mielesi todella oikeaa ruokaa vai pelkkiä herkkuja. Myös jano voi näyttäytyä nälkänä.

c) Olenhan syönyt ainakin 20 grammaa hiilihydraattia? Kuten aiemmin todettu, karppaus EI tarkoita että hiilihydraatteja pitäisi välttää kokonaan, vaan että hiilihydraattilähteiksi valitaan vähähiilihydraattisia vaihtoehtoja, kuten kasviksia. Kaikille eivät sovi alhaiset (20-30 gr) hiilihydraattimäärät, joten syö esimerkiksi muutama pieni mandariini kunnes olo alkaa helpottaa. Itse syön päivässä noin 50-80 grammaa hiilihydraattia.

Olen itse huomannut että E-EPA -kalaöljykapselit ja magnesiumia auttavat satunnaisen huimauksen estoon säännöllisesti nautittuina, etenkin jos kärsii korkeasta verenpaineesta. D-vitamiini myös auttaa insuliiniresistanssin purkautumista (englanniksi).

2) Aloitettuani karppauksen olen alkanut kärsiä sydämentykytyksistä ja korkeasta sykkeestä? Nytkö ne suonet jo tukkeutuu?
V: Kuulostaa että olet siirtymässä tai jo siirtynyt ketoosiin. Sydämentykytyksiä voi vähentää nauttimalla tarpeeksi nesteitä (vissy on hyvä), merisuolaa ja magnesiumia. Joillakin myös ubikinoni (Q10) -lisä auttaa.

3) Minulla on ihan hirveä makeanhimo ja/tai mieleni tekee paljon mieli perunaa tai viljaa eri muodoissaan!
V: Tätä esiintyy etenkin alussa kun keho vieroittautuu hiilihydraateista. Olethan syönyt tarpeeksi rasvaa? Etenkin vähärasvainen ruokavalio aiheuttaa helposti “repsumista”. Kun olet kylläinen, ei mielitekoja esiinny. Makeanhimoa voit taltuttaa esimerkiksi tummalla suklaalla (yli 70%) tai vaikka mascarpone-suklaamoussella.

4) Kärsin suonenvedosta etenkin iltaisin / öisin.
V: Saat liian vähän magnesiumia ruokavaliostasi. Lisää pähkinöiden ja siemenien määrää ruokavaliossasi, tai käytä esimerkiksi apteekista saatavaa magnesiumia.

5) Nukun todella levottomasti tai yöuneni jäävät lyhyiksi, tunnen käyväni “ylikierroksilla”.
V: Nämä ovat yleisiä ketoosin “sivuoireita” ja vaarattomia, mutta joillekin niistä on elämänlaadullista haittaa. Nauti päivän hiilihydraatit mieluiten ennen nukkumaanmenoa, sillä hiilihydraatit väsyttävät. Karppaajalle banaani on yllättävän tehokas, luonnollinen unilääke!

6) Olen karpannut x päivää/viikkoa/kuukautta, mutta painoni ei laske!
V: Onko mitoissasi tapahtunut muutoksia? Istuvatko vaatteesi paremmin, oletko joutunut ostamaan pienempiä vaatteita? Kehonkoostumuksesi voi tiivistyä vaikka paino ei putoaisi merkittävästi – itselläni lähti 24 cm vyötäröltä ja vaatekoko pieneni kahdella vaikka painoni laski vaivaiset kolme kiloa. Tämä selittyy sillä että siirryttäessä aiemmin ravinneköyhästä ruokavaliosta proteiini- ja rasvapitoiseen ruokavalioon, keho alkaa “uudelleenrakentaa” itseään sisältäpäin lisäten mm. lihasmassaa. Litra lihasta painaa 1,1 kg, litra rasvaa painaa noin 0,9 kg mutta lihas menee tilavuudeltaan pienempään tilaan. Etenkin hyvin ylipainoisilla henkilöillä joilla on vyötärölihavuutta, omenavartalo katoaa ensimmäisenä kun sisäelinrasva vähenee, ja heillä on yleensä jo valmiiksi suht vahvat lihakset koska he ovat kanniskelleet ylipainoaan vuosikausia ympäriinsä. Mikäli syöt vähähiilihydraattisesti mutta painosi ei laske pitkänkään ajan kuluttua tai peräti lihot, tarkista ruuasta saamasi kalorimäärä. Vaikka karpatessa ei yleensä tarvitse laskea kaloreita, etenkin juuston, pähkinöiden ja tumman suklaan popsiminen voi joillakin riistäytyä käsistä koska niitä on helppo syödä liikaa.

7) Miten te karppaajat kehtaatte mainostaa terveellisenä tällaista ruokavaliota joka tukkii suonet ja aiheuttaa sydänkohtauksia?
V: Uskoisitko jos kertoisin että nykyajan rasvakammo on seurausta siitä että yksi amerikkalainen lääkäri tulkitsi 1950-luvulla tutkimustuloksia tarkoituksella väärin? Et varmaan, mutta niin se kuitenkin on. Ihmiskunta on elänyt vuosituhansia lihalla, kalalla, kasviksilla ja marjoilla – tällainen ruokavalio on meille lajityypillistä ja se on geeneihimme koodattu. 2-tyypin diabetes on itseaiheutettu ja johtuu runsaasta hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta, samoin ei-alkoholiperäinen rasvamaksa (jota itsekin sairastan) – näistä ja monista muista vaivoista voi kuitenkin parantua hiilihydraattimäärää vähentämällä. Myös verenpaine laskee ja kolesteroliarvot parantuvat.

Toivottavasti tästä selvisi ainakin perusasioita – kysymyksiä voi jättää alapuolelle!

Lisää luettavaa:


14 Responses to Pikaopas karppaukseen

  • IrwiKissa says:

    Kiitos, tämähän oli oikein hyvä pläjäys näin aloittelevalle karppaajalle :)

  • Minna says:

    Aivan ihana sivusto aloittavalle karppaajalle! Varmasti ajan kuluessa tuun turvautuun näihin tietoihin, kiitoksia vain!

  • Hanna Hoffren says:

    Hei! läskivä on päässyt kertymään vyötärölle ja haluaisin alkaa tähän touhuun! ongelmana on vain se että saatan olla raskaana, voinko silti aloittaa? :)

    • Rasvamaksa says:

      Hei, raskaus ei estä vähähiilihydraattisesti syömistä vaan on pikemminkin suositeltavaa, sillä se ehkäisee mm. raskausdiabeteksen syntyä. Paleoelämäntyyli vähentää lisäksi lisäaineiden ja muiden myrkkyjen kertymistä sikiöön. Sikiön kehityksen kannalta on parasta syödä “hyväkarpisti” eli noin 50-100 gr hiilihydraattia päivässä, liian tiukaksi ei kannata vetää. Olen kirjoittanut aiheeseen liittyen aiemmin Tahaton lapsettomuus ja PCOS -postauksessani jossa Sofie Hexebergin kirjassa mainittu esimerkkipotilas jatkoi vähähiilihydraattisesti syömistä myös raskauden ajan.

  • Riikka says:

    Olen ollut ketoosissa (ainakin uskon niin) 3vrk ja tunnen kovaa sydämmentykytystä ja välillä kipua.Meneekö se ohi ajan kanssa?

    • Rasvamaksa says:

      Menee :) Oireita voi helpottaa huolehtimalla mm. riittävästä suolan saannista. Kannattaa muistaa että kaikille hyvin alhaiset hiilarit eivät sovi, 50-70 grammaakin päivässä on vielä ihan kohtuullisesti.

  • Pingback: Karppauskokeiluja | Nonparelleja ja Pikkusuolaista

  • Rene says:

    Moro! Satuin illalla lukemaan tämän tekstin pätkän, ja alkoi kiinnostamaan enemmänkin. Yksi asia vain mietityttää. Onko karppaukselle jonkinlaista alaikärajaa/-suositusta? Tahtoo vain tietää, että kannattaako aloittaa liian nuorena.

    • Rasvamaksa says:

      Karppauksella ei ole varsinaista ikärajaa, tosin mikäli kyseessä on kasvava lapsi tai nuori, tulisi kuitenkin huolehtia riittävästä hiilihydraattien saannista (80-150g / pv) mm. hormonitoiminnan vuoksi. Murrosiän / kasvupyrähdyksen ohittaneilla hiilareita sitten vähemmän, mikä itselle parhaiten sopii. Itse en ole koskaan kannattanut “nollahiilari”-syömistä koska se ei ole mielestäni karppauksen idea, hyvä määrä pyörii 20-100 gr/pv tienoilla. Monille alhaiset hiilarit (alle 30) eivät kuitenkaan sovi vaan aiheuttavat päänsärkyä, pahoinvointia ja väsymystä. Omasta mielestäni noin 50-70 g/pv on kohtuullinen määrä niin maltilliseen laihdutukseen kuin laihdutetun painon ylläpitoonkin.

  • mike says:

    Morjesta! Juu kiitos näistä tiedoista auottoivat paljon :) haluisin sen vaa tarkistaa että miten tää toimii liikunnan kanssa esim. Lenkki/sali

    • Rasvamaksa says:

      Aerobinen liikunta vaatii nopeaa energiaa, joka taas vaatii syötyä hiilaria tai muuten saattaa tulla huono olo / väsymys kesken kaiken. Anaerobinen liikunta (salilla käynti) sen sijaan soveltuu paremmin vähähiilarisen ruokavalion kaveriksi varsinkin jos haluaa vetää alhaisilla hiilareilla (alle 30). Jos syö kohtuullisesti hiilaria (50-100g) niin silloin jaksaa käydä juoksulenkeilläkin ihan normaalisti. Kaikille alhaiset hiilarit eivät sovi, jokainen löytää kokeilemalla itselleen sopivan määrän. Yli 100g/pv ei kuitenkaan kannata mennä koska silloin ei olla enää VHH-ruokavalion suositusten rajoissa.

  • anne says:

    Miten paljon ketoosivaiheessa saa syödä hiilareita, että elimistö pysyy siinä tilassa?

    • Rasvamaksa says:

      Se riippuu ihan henkilöstä – jotkut pysyvät ketoosissa isommilla määrillä kuin toiset. Apteekista voi ostaa Ketostix-mittatikkuja jolla ketoaineiden määrä virtsassa voi seurata. Jos on siirtymässä “normaalista” (runsashiilarisesta, yli 200g HH/pv) ruokavaliosta ketoruokavalioon, en suosittele hiilarien laskemista heti alas koska siitä seuraa päänsärkyä ja pahoinvointia suurimmalle osalle ihmisille (nimimerkillä Kokemusta On). Suosittelen aluksi esimerkiksi viikon ajan pyrkimään esimerkiksi 125g HH / pv, sen jälkeen 100, 75 jne. Suurin osa ketoruokavaliolla olevista syö alle 100g HH päivässä, yleisin taitaa olla 20-75g. Alle 20g ei ole suositeltua mennä koska pieni määrä hiilihydraattia ruokavaliosta on omalle ololle parempi kuin nollahiilareita kituuttaminen.

  • Teppo says:

    Moi, törmäsin tänne sattumalta, ja pisti silmään väite että alkoholi muuttuisi elimistössä sokeriksi. Se ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

    Etanoli metaboloituu maksassa pääasiassa asetaldehydiksi, siitä edelleen etikkahapoksi ja siitä edelleen asetyylikoentsyymi-A:ksi. Tätä viimeistä solut voivat käyttää normaalin sitruunahappokierron osana energianvalmistuksessa.

    Elimistö siis pysyy kyllä ketoosissa vaikka joisi viinaa. Rasvan polttaminen toki hidastuu, koska silloin elimistö polttaa alkoholia eikä rasvaa. Elimistö hoitaa alkoholin pois ensin koska se on elimistölle myrkyllistä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Twitter