Itsetehty viili on helppo ja terveellinen ratkaisu levottoman vatsan rauhoittamiseen, sillä raakamaitoon tehtynä se sisältää samanlaisia terveellisiä maitohappobakteereita kuin kalliimmat terveystuotteet (esim. Activia, Gefilus, A+, AB). Miksi siis maksaisit teollisista tuotteista, kun voit tehdä itse oman viilisi ja tiedät mitä suuhusi pistät? Viili sopii myös laktoosi-intoleranteille, sillä maitohappobakteerit syövät maidon sisältämän laktoosin (maitosokerin) energiakseen hapattumisprosessin aikana.

Itsetehty viili

1 ltr rasvaista maitoa*
1 prk punaista tai luomuviiliä

1) Lusikoidaan viili astiaan ja kaadetaan maito päälle.
2) Sekoitellaan hieman lusikalla niin että viili-maito -seos on suht tasaista (ei suurempia möykkyjä).
3) Peitetään lautasella tai kannella (ei ilmatiiviisti!) ja jätetään huoneenlämpöön (ei suoraan aurinkoon).
4) Viilin annetaan seistä noin 24 tuntia.
5) Viili on valmista, kun sen pinnalle on ilmestynyt samettinen kerros ja kallistettaessa astiaa viili on koostumukseltaan suhteellisen kiinteää.
6) Viili siirretään jääkaappiin, jossa se säilyy kannella peitettynä noin viikon.
7) Nauti viili esimerkiksi tuoreiden marjojen kera.

* Itse käytän Saloniemen Juustolan Kaskikansa -raakamaitoa (5,5% rasvaa) joka on käsittelemätöntä ja jolle ei ole tehty muuta kuin jäähdytetty lypsämisen jälkeen – eli maitoa sellaisena kuin se lehmästä tulee, ilman käyntiä meijerissä. Pastörointi (josta lisää alempana) tuhoaa maidon terveelliset bakteerit, joten raakamaitoa käyttämällä varmistaa viilin sopivan bakteerikannan. Tarvittaessa voi kuitenkin käyttää kaupan homogenoimatonta luomutäysmaitoa josta rasvaa ei ole eroteltu teollisesti – tällöin voi esimerkiksi ostaa apteekista maitohappobakteereja ja sekoitella ne maidon joukkoon, niin jatkossa viiliä voi käyttää viilinsiemenenä ilman bakteerien lisäämistä seuraaviin satseihin.

Viiliastiaksi kannattaa valita mieluummin laakea kuin syvä astia, laakeassa viili hyytyy paremmin. Astian koko valitaan halutun viilimäärän mukaan. Itse käytän 0,4 ltr matalia pakasterasioita (kuvassa).

Itsetehty viili

Itsetehty viili tekeytymässä rasioissa

Mitä rasvaisempaa maitoa ja viiliä valitset, sen parempi. Viilin pinnalle syntyy tällöin kaunis pinta, ja se pitää nälkää paremmin. Yritin itse kokeilla korvata osan maidosta kermalla, mutta tällöin viilistä tuli turhan juoksevaa. Raakamaidon (5,5%) ja punaisen viilin (3,5%) yhdistelmästä syntyvässä viilissä on noin 5,1% rasvaa.

Viiliä voi tehdä pienemmän/suuremmankin määrän kerrallaan, tällöin maidon ja viilin suhde on 1 dl maitoa per 1 rkl viiliä. Jatkossa viiliä ei tarvitse ostaa kaupasta, vaan itsetehtyä viiliä voidaan käyttää uuden viilin tekoon lisäämällä maitoa.

Muutama sana pastöroinnista – tietääkseni lähes kaikki kaupan maidot on pastöroitu kuumentamalla ne 75-asteiseksi noin puolen minuutin ajaksi. Tämä tappaa kaikki hyödyllisetkin bakteerit ja useimpiin kaupan maitotuotteisiin maitohappobakteerit on lisätty jälkeenpäin. Pastörointi kehitettiin 1800-luvulla jolloin yleinen hygienian taso oli muutenkin ala-arvoinen, mutta nyky-yhteiskunta on suorastaan bakteerikammoinen ja tämän vuoksi kotimaiset raakamaidontuottajat ovat tiukassa syynissä esimerkiksi salmonellan ja listerian varalta. Suomessa ei ole raportoitu viime vuosina ainuttakaan raakamaitoon liittyvää sairastapausta. Monet laktoosi-intolerantikot jotka eivät kykene juomaan teollista maitoa, kykenevät kuitenkin juomaan raakamaitoa ongelmitta sen sisältämien laktoosia pilkkovien luontaisten entsyymien (laktaasien) ansiosta.

Lisää luettavaa:


Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Twitter