Heidelberginihminen - paleoruokavalion esikuva

Heidelberginihminen – paleoruokavalion esikuva

Paleoruokavalio on ollut viime aikoina paljonkin otsikoissa, mutta se on valitettavasti saanut karppauksen tavoin muotidieetin leiman. Paleoruokavalio on kuitenkin mallinnettu sen perusteella, miten esi-isiemme on todettu muinoin syövän. Luin kerran jostain että jos koko ihmisen historia tiivistettäisiin yhteen vuorokauteen, maanviljelys olisi tullut kuvioihin vasta muutamia minuutteja ennen uuden vuorokauden vaihtumista. Homo erectus (”seisova mies”) jota yleisesti pidetään nykyihmisen kantaisänä, kehittyi Afrikassa 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Tämän jälkeen kehittyivät heidelberginihminen (600 000 vuotta sitten) ja neandertalinihminen (250 000 vuotta sitten). Nykyihminen, homo sapiens (”viisas mies”) on asustanut Euroopassa viimeiset 30 000 vuotta. Suomessa varhaisimmat maanviljelyksen merkit ovat kivikauden lopulta noin 1500 eaa (ennen ajanlaskun alkua), eli 3500 vuotta sitten.

Heidelberginihmiset olivat ensimmäisiä nyky-ihmisen esi-isistä joiden tiedetään käyttäneen tulta, haudanneen kuolleet perheenjäsenensä ja teurastaneen saaliinsa – tähän viittaavat heidelberginihmisten asuinsijoilta löydettyjen eläinten luut, joissa havaittiin työkalujen aiheuttamia viiltoja. Heidelberginihmiset (joiden jäänteitä on löydetty nykyisen Saksan alueelta) olivat metsästäjiä ja keräilijöitä – heidän ruokavalioonsa vilja ei kuulunut, koska maanviljelys tuli eteläiseenkin Eurooppaan (Kreikkaan) noin 7000 eaa, ja saavutti Keski-Euroopan noin 4000 eaa.

Paleoruokavalio jäljittelee alkuperäistä ruokavalioamme

Niin kutsuttu paleoruokavalio jäljittelee aika pitkälti heidelberginihmisten oletettua ruokavaliota. Liha (erityisesti riista), kala, kasvikset, marjat, hedelmät, pähkinät ja sienet muodostavat paleon perustan. Paleoruokavalio välttelee karppauksen mukaisesti sokeria, viljaa ja tärkkelystä, mutta lisäksi paleosta puuttuu myös maanviljelyksen mukana tullut ”moderni” ravinto, kuten maitotuotteet, kananmunat, palkokasvit, kahvi, alkoholi ja lisäaineet.

Paleoruokavalion vastustajat yleensä muistuttavat että metsästäjä-keräilijöiden elinikä keskimäärin oli vain noin 30 vuotta, eikä siksi voida sanoa että paleoruokavalio olisi tae pitkästä iästä. Samat henkilöt unohtuvat kuitenkin ympäröivien olosuhteiden vaikutus – ihmisiä kuoli nälkään ja kylmyyteen, synnytyksiin, vammoista ja haavoista saatuihin tulehduksiin ja muihin sairauksiin joita nykylääketiede pystyy hoitamaan rutiininomaisesti. Erään arvion mukaan heidelberginihmiset olisivat pystyneet elämään jopa satavuotiaiksi noudattamalla omaa ruokavaliotaan mikäli heillä olisi ollut saatavillaan kaikki modernin yhteiskunnan tarjoamat mukavuudet.

Kun mietitään kuinka lyhyen aikaa maanviljelys on ollut osa historiaamme, liekö ihmekään että nykyihminen ei suurelta osin ole vieläkään sopeutunut sulattamaan viljaa elimistössään? Ensimmäiset keliakiatapaukset kuvasi kreikkalainen lääkäri Aretaios Kappadokialainen jo niinkin varhain kuin 100 jaa (jälkeen ajanlaskun alun). Suomessa keliakiaa sairastaa tilastoidusti noin 2% väestöstä, mutta arvioiden mukaan jopa kolme neljästä keliakiaa sairastavista on diagnosoimatta ja vailla oikeaa hoitoa.

Gluteeni on proteiiniyhdiste, joka muodostuu kahdesta osasta, gliadiinista ja gluteniinista. Gluteeniherkkyys, jonka alle mm. keliakia ja vehnäallergia kuuluvat, koskettaa arvioidusti jopa 6% väestöstä. Gluteeniherkkyyden oireet saattavat olla monimuotoisemmat ja epämääräisemmät kuin keliakian, jonka vuoksi edes lääkärit eivät välttämättä osaa epäillä sitä. Yleisimpiä gluteeniherkkyyteen viittaavia oireita ovat turvotus, vatsaoireet ja ripuli sen jälkeen kun on syöty viljaa (gluteenia) sisältävää ruokaa, toisinaan myös päänsärky, migreeni, yleinen väsymys ja voimattomuus sekä lihas- ja nivelkivut. Gluteenia käytetään lisäämään proteiinipitoisuutta ravinnossa joko sellaisenaan tai yhdistelemällä eri ruokiin. Eniten gluteenia on vehnässä, etenkin sen sisäosissa, joista puolikarkea vehnäjauho (vaalea vehnäjauho) jauhetaan. Gluteenia on siis siellä missä vehnäjauhoakin on – enimmäkseen leivissä ja leivonnaisissa, mutta myös lihavalmisteissa, kastikkeissa ja ties missä. Elintarvikkeiden tuoteselosteita lukemalla voi vehnäjauhoa löytää yllättävistäkin paikoista.

Keliakia – oire vai seuraus?

Alttius keliakian puhkeamiseen periytyy, mutta sairaus itsessään ei periydy. Eräs teoria on että keliakia saa alkunsa kun ravinto sisältää enemmän gluteenia kuin mitä suolisto pystyy käsittelemään. Suoliston sisäpinnalla oleva suolinukka imee normaalitilassa itseensä ruuan ravintoaineet, mutta gluteeni saa aikaan suolinukan imeytymispinnan latistumisen. Tästä seuraa ravintoaineiden imeytymishäiriö, joka aiheuttaa aiemmin mainittuja vatsaoireita. Jatkuva gluteenille altistuminen johtaa ennen pitkään krooniseen tulehdukseen, ja suolinukka tuhoutuu. Jättämällä gluteeni pois ruokavaliosta jo lapsuudessa (ei puuroja, ei leipää, myös imettävän äidin ruokavalio gluteeniton) voidaan tehokkaasti ehkäistä mahdollisia gluteeniherkkyysoireita ja keliakian kehittymistä myöhemmin elämässä, sillä gluteeni ei sisällä mitään sellaisia ravintoaineita mitä ei voisi saada muustakin terveellisestä ravinnosta.

Luontaisesti gluteenittomia tuotteita ovat riisi, tattari, hirssi, maissi, amarantti ja kvinoa. Korkean hiilihydraattipitoisuutensa vuoksi vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien tulisi kuitenkin joko välttää tai rajoittaa näiden käyttöä.

Lisää luettavaa:


Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Twitter