Kuukausiarkistot: April 2012

Sokeri tappaa – onko todella niin?

Vuosina 1972-1997 toteutetun Pohjois-Karjala -projektin tavoitteena oli parantaa itäsuomalaisten sydänterveyttä, sillä Pohjois-Karjalan maakunnassa sydän- ja verisuonikuolleisuus oli maan suurin. Sydän- ja verisuonikuolleisuus saatiin kyllä laskuun, mutta ei pelkästään rasvan käyttöä vähentämällä – projektissa mukana olleita kehoitettiin myös lopettamaan tupakointi, vähentämään suolan käyttöä sekä lisäämään kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöä. Kaikki nämä tekijät ovat omiaan parantamaan sydänterveyttä jo itsessään.

Pohjois-Karjala -projektin seurauksena olivat kuitenkin suorastaan epidemian lailla puhjenneet II-tyypin diabetes -tapaukset. Suomessa on tällä hetkellä noin 500 000 todettua II-tyypin diabetespotilasta, ja synkimmät arviot kertovat että näiden lisäksi yli 1,5 miljoonaa suomalaista sairastaisi tietämättään joko II-tyypin diabetesta tai esi-diabetesta (metabolinen oireyhtymä).

Rasva ei liity diabetekseen

Kuten jo aiemmassa postauksessa sivuttiin, rasvalla ei ole mitään tekemistä diabeteksen kanssa. Diabetes, joka myös tunnetaan kansanomaisella nimellään sokeritauti, on nimenomaan sokeriin ja tärkkelykseen (nopeisiin hiilihydraatteihin) ja näiden myötä kohonneeseen insuliinitasoon liittyvä aineenvaihduntahäiriö. Jatkuva perunan ja viljan (tärkkelys) sekä sokerin pupeltaminen eri muodoissaan saa insuliinin käymään kokoajan ylikierroksilla, ja johtamaan ennen pitkää insuliiniresistenssin sekä esi-diabeteksen syntyyn. Diabetesta pidetään sydän- ja verisuonitautien yhtenä avainsyynä – siksi voidaan ehkä sarkastisesti todeta että sokeri tappaa.

Jatka lukemista

Tässä postauksessa keskitytään nimenomaan ylipainon myötä kehittyneeseen rasvamaksaan, vaikka rasvamaksa on yleinen myös alkoholisteilla.

Rasvamaksa

Rasvoittuneen maksan ja normaalin maksakudoksen ero

Mikä on rasvamaksan määritelmä?

Rasvamaksalla tarkoitetaan nimensä mukaisesti rasvoittunutta maksaa. Rasvoittumisen rajana pidetään 5-10% maksan painosta – sen ylittyessä voidaan jo puhua rasvamaksasta. Maksan rasvoittumista on vaikea havaita ulkoisesti ellei maksa ole rasvoittumisen myötä turvonnut moninkertaiseksi – tällöin puhutaan hepatomegaliasta, jolloin maksa voi painaa jopa 4-6 kiloa (normaali paino 1-1,5 kiloa). Turvonneen maksan voi käsin tunnustelemalla tuntea oikealla puolella kylkikaaren reunan alta.

Jatka lukemista

Tämän blogin tarkoitus on toimia eräänlaisena ihmiskoeraporttina – koehenkilönä olen minä. En halunnut aloittaa jälleen yhtä laihdutusblogia, vaikka laihdutusta luultavasti tapahtuukin sivutuotteena. Suurempana motivaattorina tässä projektissa minulla on terveysseikat, sillä verenpaineeni, verensokerini ja lukuisat veriarvoni ovat tällä hetkellä vinksallaan.

Muutoksen terveyteeni aion tehdä ensisijaisesti ruokavaliolla ja valikoiduilla lisäravinteilla. Liikuntaa en aio lisätä hampaat irvessä, yritän kuitenkin kiinnittää huomiota hyötyliikunnan määrään ja laatuun. Kannan tällä hetkellä päälläni noin 50 kiloa ylipainoa, joten en ole ensimmäisenä ryntäämässä aerobic-tuntien eturiviin, koska välitän nivelistäni. Uinti, pyöräily ja sauvakävely muodostavat mahdollisen liikuntasisältöni ainakin alkuvaiheessa.

Jatka lukemista

Twitter