Tämän blogin tarkoitus on toimia eräänlaisena ihmiskoeraporttina – koehenkilönä olen minä. En halunnut aloittaa jälleen yhtä laihdutusblogia, vaikka laihdutusta luultavasti tapahtuukin sivutuotteena. Suurempana motivaattorina tässä projektissa minulla on terveysseikat, sillä verenpaineeni, verensokerini ja lukuisat veriarvoni ovat tällä hetkellä vinksallaan.

Muutoksen terveyteeni aion tehdä ensisijaisesti ruokavaliolla ja valikoiduilla lisäravinteilla. Liikuntaa en aio lisätä hampaat irvessä, yritän kuitenkin kiinnittää huomiota hyötyliikunnan määrään ja laatuun. Kannan tällä hetkellä päälläni noin 50 kiloa ylipainoa, joten en ole ensimmäisenä ryntäämässä aerobic-tuntien eturiviin, koska välitän nivelistäni. Uinti, pyöräily ja sauvakävely muodostavat mahdollisen liikuntasisältöni ainakin alkuvaiheessa.

En usko kaloriteoriaan, vaan siihen että eri hormonit elimistössämme (kasvuhormoni, insuliininkaltainen kasvutekijä, glukagoni, adrenaliini, kilpirauhashormonit, testosteronit, insuliini, estrogeeni ja kortisoli) määrittelevät omilla pitoisuuksillaan sen, miten käytämme varastorasvaamme ja syötyä ravintoa energian tuottamiseen. Jos kaloriteoria olisi totta, silloinhan kaikki ihmiset laihtuisivat aina yhden rasvakilon viikossa jos ruokavaliossa olisi jatkuva 7000 kcal vaje per viikko, tai lihoisivat yhden rasvakilon jos ruokavaliosta tulisi se 7000 kcal extraa. Mutta kuten monet laihtumista yrittäneet tietävät, ei se aina mene näin suoraviivaisesti.

Miksi naapurin teini-ikäinen tytär pysyy kokoajan hoikkana, vaikka hänet tapaa paikallisesta McDonaldsista lähes päivittäin? Miksi työpaikan ylipainoinen Riitta-Liisa ei laihdu, vaikka hän syö lounaalla vain salaattia ilman salaatinkastiketta ja kevyttuotteita?

Näihin kysymyksiin tämä blogi toivottavasti tulee antamaan aikanaan vastauksen. En ole lääkäri enkä ravitsemusterapeutti, vaan pohjaan tietoni ensisijaisesti omiin havaintoihini ja viittaan toisinaan myös tutkimuksiin jotka vahvistavat omia havaintojani. En oleta että kukaan seuraa esimerkkiäni – olen laittanut ainoastaan itseni ja oman kehoni tulilinjalle. Minulla ei ole lapsia, joten viattomat luontokappaleet eivät myöskään joudu ruokakokeilujeni uhreiksi. Aviomieheni on vegaani, joten hän laittaa itse omat ruokansa. Täten tämän ihmiskokeen kohteena on vain minä itse. Mikäli kuitenkin onnistuin tavoitteissani, toivon että näistä blogikirjoituksista on iloa myös muille matkalla kohti terveempää elämää.

 

Lisää luettavaa:


Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Twitter