Kuukausiarkistot: April 2012

Heidelberginihminen - paleoruokavalion esikuva

Heidelberginihminen – paleoruokavalion esikuva

Paleoruokavalio on ollut viime aikoina paljonkin otsikoissa, mutta se on valitettavasti saanut karppauksen tavoin muotidieetin leiman. Paleoruokavalio on kuitenkin mallinnettu sen perusteella, miten esi-isiemme on todettu muinoin syövän. Luin kerran jostain että jos koko ihmisen historia tiivistettäisiin yhteen vuorokauteen, maanviljelys olisi tullut kuvioihin vasta muutamia minuutteja ennen uuden vuorokauden vaihtumista. Homo erectus (”seisova mies”) jota yleisesti pidetään nykyihmisen kantaisänä, kehittyi Afrikassa 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Tämän jälkeen kehittyivät heidelberginihminen (600 000 vuotta sitten) ja neandertalinihminen (250 000 vuotta sitten). Nykyihminen, homo sapiens (”viisas mies”) on asustanut Euroopassa viimeiset 30 000 vuotta. Suomessa varhaisimmat maanviljelyksen merkit ovat kivikauden lopulta noin 1500 eaa (ennen ajanlaskun alkua), eli 3500 vuotta sitten.

Heidelberginihmiset olivat ensimmäisiä nyky-ihmisen esi-isistä joiden tiedetään käyttäneen tulta, haudanneen kuolleet perheenjäsenensä ja teurastaneen saaliinsa – tähän viittaavat heidelberginihmisten asuinsijoilta löydettyjen eläinten luut, joissa havaittiin työkalujen aiheuttamia viiltoja. Heidelberginihmiset (joiden jäänteitä on löydetty nykyisen Saksan alueelta) olivat metsästäjiä ja keräilijöitä – heidän ruokavalioonsa vilja ei kuulunut, koska maanviljelys tuli eteläiseenkin Eurooppaan (Kreikkaan) noin 7000 eaa, ja saavutti Keski-Euroopan noin 4000 eaa.

Jatka lukemista

Kuitua, komisario Palmu!

Karppinen - kuitua riittää, mutta täynnä gluteenia

Vierailen toisinaan omalla nickilläni karppaus.infon keskustelufoorumilla, ja erityisesti aloittelijoiden osion keskustelunavaukset saavat minut toisinaan raapimaan päätäni. Liekö se sitten median luomaa harhaa karppauksen kaikkivoipaisuudesta, mutta monet (nuoret) naiset ovat itkun partaalla kun ei kahdessa tai kolmessa päivässäkään – tai viikossa – ole vielä tapahtunut mitään. Kun on nuoren ikänsä mättänyt viljaa, sokeria ja perunaa, keholla kestää jokunen hetki tajuta polttoaine on vaihtunut hiilareista rasvaksi. Asiaa ei auta jos edellämainitut ”pahikset” jätetään pois – ruokavalioon pitää vastaavasti lisätä rasvaa, joskus ronskillakin kädellä, jos on tottunut elämään rasvakammoisena ja närpimään enimmäkseen kevyttuotteita.

Itse olen lisännyt rasvankäyttöäni ostamalla täysrasvaisia maitotuotteita mikäli niitä on tarkoitukseen saatavilla – kuohukermassa rasvaa on 35%, venäläisessä jogurtissa 17%, creme fraischessa 28%, smetanassa 40%, luomukermaviilissä 10%. Ainoastaan rasvaista maitorahkaa en ole oikein vielä löytänyt – Valiolla on ”maustettu valkoinen” jossa on 7% rasvaa, mutta siinäkin on lisättyä sokeria. Maitoa en pahemmin juo nykyään, vaikka Arla-Ingmanin Vanhanajan luomutäysmaito onkin karppaajanäkökulmasta paras maito. Suosin mieluiten maitotuotteista saatavaa rasvaa, koska se on tyydyttynyttä – samaa mitä kehon omakin rasva, mitä siis yritän kannustaa kehoani käyttämään polttoaineena.

Jatka lukemista

Paino putoaa vaivatta - herkuttelua unohtamatta!

Paino putoaa vaivatta - herkuttelua unohtamatta!

Paino putoaa – kolme päivää ihmiskoetta takana ja paino tänä aamuna 116,9 kg, eli 600 grammaa tultu alaspän. Nesteet ovat lähteneet liikkeelle ja olo on mainio. Olisihan se hienoa jos painoa lähtisi tasaisesti 200 gr / päivä, mutta fysiologisesti miltei puolentoista kilon viikkopudotus ei pidemmän päälle ole kovin terveellistä. Koska paino ei ole tämän projektin päätavoite, jatkossa raportoin vain kerran kuussa (22.päivä). Toisaalta, jos olen hyvällä päällä, saatan jossain välissä mainita aina kun ollaan siirrytty uudelle kiloluvulle (116,115, 114…). Käyn vaa’alla yleensä päivittäin, lähinnä sen takia että senkin avulla tarkkailen onko joku edellisenä päivänä syömistäni ruuista aiheuttanut turvotusta, olenko nukkunut tarpeeksi ja sitä rataa.

Jatka lukemista

Twitter